Liikkuminen on ihmisen biologinen perustarve ja -toiminto. Elimistömme tarvitsee säännöllisen liikunnan antamia ärsykkeitä säilyäkseen mahdollisimman toimintakykyisenä.

Liikunnan harrastaminen ennustaa parhaiten myös vanhuuden hyvää toimintakykyä. Säännöllinen liikunnan harrastaminen voi ”nuorentaa” ikääntynyttä jopa 10-15 vuodella.

Liikunta vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Se tekee hyvää niin keholle, mielelle kuin aivoillekin.

Liikunta lisää stressinsietokykyä ja edistää mielenterveyttä. Se parantaa oppimista ja muuta älyllistä suoriutumista. Liikunta parantaa myös unen laatua ja vähentää dementian ja Alzheimerin taudin riskiä.

Varsinaisen liikunnan harrastamisen lisäksi kaikki muukin arkinen aktiivisuus on terveyden ja t​oimintakyvyn kannalta erittäin tärkeää. Istuminen ja vuodelepo ovat kumpikin haitallisia pidempään jatkuessaan.

Liike on lääke

Ikääntyneen kannattaa harrastaa liikuntaa myös siksi, että kaatumisvaara ja -vammat vähenisivät. Joka kolmas yli 65-vuotias ja joka toinen yli 80-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa.

Liikuntaharjoittelu on tutkimusten mukaan tehokkain yksittäinen keino kaatumisvammojen ehkäisemisessä. Kaatumisten ehkäisyssä monen muunkin asian huomiointi on tarpeen. ​

Liikunnan avulla voidaan sekä ennaltaehkäistä sairauksia että kuntouttaa, jos sairauksia on jo ilmaantunut.

Katso video, jossa geriatrian dosentti, tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri kertoo lääkehoidosta ja liikunnasta lääkkeenä.