Joka kolmas yli 65-vuotias suomalainen arvioi kärsivänsä muistiongelmista. Näiden muistiongelmien taustalla on kuitenkin harvemmin varsinainen aivotoimintojen häiriö tai dementoiva sairaus.
Normaaliin ikääntymiseen liittyy paljon luonnollisia aivotoimintojen muutoksia. Yksi tällainen muutos on se, että uusien asioiden oppiminen tulee hitaammaksi. Vanhat ja tutut nimet tai sanat eivät löydy niin vikkelästi kuin nuorempana. Keskittyminen on työläämpää ja useamman asian samanaikainen tekeminen ei välttämättä enää onnistu.
Muistin toimivuuteen voi vanhemmallakin iällä vaikuttaa omien elintapojen kautta. Liikkumisella, ravitsemustilalla, unen määrällä ja laadulla sekä sosiaalisilla suhteilla on todettu olevan merkittävä vaikutus muistin toimivuuteen sekä muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.
Liikunta ja muisti
Aivot pitävät liikkumisesta. Liikunta parantaa aivojen verenkiertoa ja liikkuessa aivot saavat happea. Säännöllisen liikunnan on todettu ehkäisevän muistisairauksien riskitekijöinä tunnettujen aivoverisuonisairauksien, ylipainon sekä korkean verenpaineen kehittymistä. On myös todettu, että liikunta lisää muistille tärkeiden aivoalueiden solujen uusiutumista ja lukumäärää.
Jo vähäinenkin liikkuminen on eduksi. Suositeltavaa olisi kuitenkin harrastaa liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa, koska sen on todettu selvästi parantavan sekä lyhyt- että pitkäkestoista muistia. Lisäksi liikunnan on todettu parantavan nukkumista ja vähentävän masennus- ja ahdistusoireita, jotka voivat olla muistiongelmienkin taustalla.
Yhdessä harrastettu liikunta piristää mieltä ja voi sitä kautta välillisesti vaikuttaa mielialaan sekä muistin toimivuuteen. Kun mieliala on myönteinen, muistikin toimii paremmin!
Ravitsemus ja muisti
Liikunnan lisäksi monipuolinen ravinto tukee aivojen ja muistin hyvinvointia. Aivoja hellivä ruokavalio sisältää runsaasti hedelmiä, marjoja, kasviksia, pähkinöitä, täysjyvätuotteita, kalaa sekä kasviöljyjä. Terveellisen ruokavalion on todettu vähentävän riskiä sairastua muistisairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin.
Päihteiden vaikutus
Päihteiden, kuten runsaan alkoholin käytön ja tupakoinnin on todettu lisäävän riskiä sairastua etenevään muistisairauteen. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö lisäävät myös riskiä saada aivoinfarkti.
Kyky sietää alkoholia heikkenee iän myötä, minkä vuoksi alkoholinkäytön riskirajat ovat yli 65-vuotiaille alhaisemmat kuin työikäisille.
Uni ja lepo
Aivot tarvitsevat lepoa ja palautumista. Myös muisti toimii parhaiten hyvässä vireystilassa ja riittävä uni onkin tärkeää muistin toimivuudelle. Nukkuessa tapahtuu myös oppimista.
Unen aikana aivot järjestävät päivän asioita ja varastoivat niitä muistiin. Myös päivälevot virkistävät aivoja ja niiden on todettu edistävän aiemmin opittujen asioiden muistamista.
Mieliala, sosiaaliset suhteet ja toimeliaisuus
Elintavat ovat yhteydessä muistiin myös mielialan, sosiaalisten suhteiden sekä yleisen aktiivisuuden ja toimeliaisuuden kautta.
Masentunut ihminen kokee tyypillisesti muistinsa heikentyneen. Taustalla on usein se, että masentunut ei jaksa keskittyä muistettavaan asiaan, jolloin uudet asiat eivät painu mieleen. Pitkään jatkunut masennus on muistisairauksien riskitekijä ja se tulisi aina hoitaa. Masennukseen liittyvät muistiongelmatkin väistyvät mielialan kohennuttua, usein kuitenkin vasta mielialan korjaantumisen jälkeen.
Sosiaalinen kanssakäyminen virkistää mielialaa ja aktivoi aivoja. Yksinäisyyteen onkin liitetty riski sairastua muistihäiriöihin. Sosiaalinen aktiivisuus on apuna stressinhallinnassa ja ehkäisee masennusta, jolloin myös muisti voi paremmin.
Milloin kannattaa lähteä lääkäriin?Asioiden unohtelu on normaalia kaiken ikäisillä. Muistiselvittelyihin kannattaa lähteä, mikäli unohtelu alkaa oleellisesti haitata arkielämää, eivätkä aikaisemmat, normaalit arkiaskareet enää suju niin hyvin. Mikäli itse tai läheinen on huolissaan muuttuneesta muistista, syytä on hyvä lähteä selvittämään. Asia kannattaa ottaa tällöin puheeksi oman lääkärin kanssa tai hakeutua muistihoitajan vastaanotolle.