Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen

Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen ovat asumisen vaihtoehtoja silloin, kun iäkäs henkilö ei selviä omassa kodissaan sinne tuotavan avun turvin.

​​​​kuvituskuva: hoitaja auttaa sängyn laidalla istuvalle mummolle aamutossut jalkaanHoiva-asumisen kevein muoto on tavallinen palveluasuminen. Tavallisessa palveluasumisessa pärjää sellainen henkilö, joka ei tarvitse runsasta hoivaa ympärivuorokautisesti. Palveluasuja tarvitsee kuitenkin soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa.

Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu puolestaan niille ikäihmisille, jotka tarvitsevat paljon hoivaa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä henkilökuntaa on paikalla ja palveluja järjestetään tarpeiden mukaan ympärivuorokautisesti.

Kunta voi järjestää palveluasumisen omana toimintana, palvelusetelin avulla tai hankkia sen ostopalveluna järjestöiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelillä tarkoitetaan sitä, että kunta sitoutuu maksamaan osan palvelumaksusta, jos asiakas hakeutuu palveluasumiseen kunnan kautta ja ostaa palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta.

Palveluasuminen voi olla myös lyhytaikaista, jos siihen on tarve esimerkiksi omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikana, omaishoitajan äkillisesti sairastuessa tai kuntoutuksellisista syistä. Ennalta sovittua hoivajaksoa kutsutaan lyhythoidoksi tai intervallihoidoksi.

Lue lisää palveluasumisesta:

​Mitä palveluasuminen on?

Palveluasumisessa ikääntynyt asuu joko omassa asunnossaan tai huoneessaan palvelutalossa, jossa on myös muita ikääntyneitä. Palvelutalossa on myös yhteisiä, kaikkien asukkaiden käytössä olevia tiloja ja yhteistä toimintaa. Palveluasunnosta maksetaan vuokrasopimuksen mukaista vuokraa ja palveluista peritään asiakasmaksuja.

Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen ovat sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ja avohoitoa. Palveluasunnon voi sisustaa omilla huonekaluillaan ja tavaroillaan.

Miten palveluasuntoon pääsee?

Kun kotona asuminen ei ole turvallista runsaidenkaan kotihoidon palvelujen turvin, voidaan ikäihmiselle löytää asumisen vaihtoehto hoiva-asumisen piiristä. Syitä kotona pärjäämättömyyteen voivat olla muistin heikkous, fyysisen toimintakyvyn lasku tai kodin esteellisyys.

Kotihoidon palvelujen piirissä olevien sekä heidän läheistensä on tärkeä keskustella oman kotihoidon tiimin kanssa kotona selviytymisestä. Huolta voivat herättää erilaiset kotona sattuneet vaaratilanteet kuten eksyminen, kaatumiset tai tulipalon uhka. Kunnan järjestämään hoiva-asumiseen hakeudutaan virallisesti ottamalla yhteys kunnan sosiaalitoimeen.

Kunnissa on olemassa kriteerit sille, kuinka paljon toimintakyvyn on pitänyt alentua, jotta kunnan järjestämään hoivapaikkaan pääsee. Kotona pärjäämisen kanssa kipuilevalle tehdään palvelutarpeen arviointi ja hoivapaikat osoitetaan tarvitseville kiireellisyysjärjestyksessä. Oman kunnan hoivapaikkaa hakevilla ja tarvitsevilla jonotusaika voi lakisääteisesti olla enintään kolme kuukautta.

Kunnissa on moniammatillisia SAP- ja SAS- tiimejä, joissa on hoitamisen, kuntoutuksen ja vanhustyön osaajia, yleensä myös lääkäri. SAP-lyhenne tulee sanoista Selvitä, Arvioi ja Palveluohjaa. SAS-lyhenne tulee puolestaan sanoista Selvitä, Arvioi ja Sijoita. SAS-tiimissä käsitellään ja keskustellaan erityisesti ympärivuorokautisen hoiva-asumisen kriteerien täyttymisestä. Päätös hoivapaikkaan siirtymisestä tehdään lopulta kunnan sosiaalitoimessa.

Mitä palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen maksavat?

Palveluasumisen hinta määräytyy kunnan tai muun asumispalvelun järjestäjän hinnaston mukaan. Kunnan järjestämän pitkäaikaisen palveluasumisen hinta on yleensä tulosidonnainen. Asumisesta peritään yleensä vuokraa erillisen vuokrasopimuksen mukaan.

Palveluasumisessa asukkaan tuloja tarkastellaan bruttotuloina ja asukkaalta laskutetaan erikseen vuokra, hoito ja ateriat. Asukkaalta saatetaan periä myös erillisiä tukipalvelumaksuja. Palveluasumisessa ei ole toistaiseksi määritelty valtakunnallisia maksujen määräytymisperusteita ja palveluasumisen kokonaishinta voi vaihdella paljonkin. Samoin vaihtelee myös asiakkaan omaan käyttöön jäävä käyttövara.

​Palvelutalojen vuokraosuuteen voi hakea Kelan eläkkeensaajan asumistukea. Tuen saamiseen ja määrään vaikuttavat bruttotulot ja omaisuus. Tuloista riippumaton on puolestaan Kelan eläkkeensaajan hoitotuki.

Yksityinen palveluasuminen

Kunnan lisäksi palveluasumista järjestävät myös järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Yksityisesti palveluasumiseen hakeutunut asukas maksaa asumisen kustannukset täysin itse. Kelan eläkkeensaajan asumistuki ja hoitotuki ovat myös yksityisessä palvelutalossa asuvan haettavissa. 


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen ovat sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ja avohoitoa.

Lisätietoa