Ammatti-ihosairauden aiheuttavan altisteen tulee olla fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen. Työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollon yksikössä voi syntyä epäily oireiden työperäisyydestä. Vanhan lain mukaan ratkaisevaa altistumisen kannalta oli työ, joka on viimeksi voinut aiheuttaa taudin. Nykylain mukaan on selvitettävä työ, jossa altistuminen on pääasiallisesti tapahtunut. Käytettävissä tulee olla riittävä tieto työolosuhteista ja työssä olevasta altistuksesta. Kyse on niin kutsutusta "perustellusta ammattitautiepäilystä".

Perusterveydenhuollon tutkimusten jälkeen potilaasta tehdään lähete työlääketieteeseen tai ammattitauteihin erikoistuneeseen yksikköön tai Työterveyslaitokselle. Vakuutusyhtiöltä pyydetään maksusitoumus tutkimuksiin.

Vakuutuskorvaukset ovat ensisijaisia muihin etuusjärjestelmiin nähden. Korvaukset tosin maksetaan jälkikäteen jos ja kun ammattitautiepäily on vahvistunut vakuutusyhtiössä. Koska korvaukset suoritetaan pääasiallisesti viiveellä, kannattaa lääke- ja matkakulujen tositteet ja kuitit säilyttää.

Korvausten piiriin kuuluvat yleensä itse tutkimuskulut ja matkakulut tutkimuksiin vaikka ammattitautiepäily ei vahvistuisikaan. Uuden lain mukaan ansionmenetystä korvataan enintään 7 päivältä, jos tutkimuksissa ei todeta ammattitautia.

Kun sairaus todetaan ammatti-ihotaudiksi, korvataan ammatti-ihosairauksissa vakuutuksesta muun muassa lääkkeet, sairaanhoito, hoitotarvikkeet, ansionmenetys ja kuntoutus, joka voi olla myös työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvitystä tai uudelleenkoulutusta. Lääkkeet korvataan täysimääräisesti, mutta ne maksetaan itse ja haetaan korvausta vakuutusyhtiöltä. 

Oma vakuutusyhtiö on vastuussa ammatillisen kuntoutuksen kustannuksista. Vakuutusyhtiössä on linjattu, että parannettavissa olevan ihottuman vuoksi (esimerkiksi ärsytyskosketusihottuma) ei ammatillista kuntoutusta pääasiallisesti myönnetä vaan sen sijaan tulevat muut kuntoutusjärjestelmät. Sen sijaan allergista ihottuma sairastavalle voidaan myöntää kuntoutus, jos hoitava/tutkiva lääkäri on sen tarpeen todennut.

Lisätietoa:

Kuntoutumistalo (Terveyskylä)

Sosiaaliturvaopas

Työsuhdeturvaan liittyviä kysymyksiä voi nousta esiin tutkimusprosessin aikana. Irtisanoutuminen ei yleensä ole hyödyllistä ennen kuin ammattitautiepäily on vahvistettu ja ammatillinen tilanne selvitetty. Ammattitautitutkimuksiakin voi haitata, jos lähtee työstään ennen kuin tutkimukset ovat saatu päätökseen.

Työantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijää yleensäkään sairauden johdosta, ellei työntekijän työkyky ole sairauden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Oma työterveydenhuolto auttaa tutkimusprosessin aikana.

Työjärjestelyistä ja työn jatkamisesta voidaan järjestää niin sanotun kolmikantaneuvottelu työantajan edustajan, työntekijän ja työterveyshuollon kesken. Ensisijaisesti selvitetään mahdollisuudet jatkaa oman työnantajan palveluksessa.

Ennen asian ratkaisemista ja hylkäyspäätöksen antamista on aina pyydettävä työntekijän oma selvitys asiaan (kuuleminen).

Korvauspäätöksessä on aina muutoksenhakuohjeet. Vakuutusyhtiöstä voi pyytää tarkennusta päätöksen perusteluihin. Lain mukaan vakuutusyhtiön on pyydettävä niin kutsutulta korvauslautakunnalta (TAKO) lausuntoa monista asioista (STM:n asetus 1568/2015).

Tutkivan yksikön sosiaalityöntekijä voi antaa yksityiskohtaisempaa tietoa vakuutusturvasta, ammatillisesta kuntoutuksesta ja työsuhdeturvasta.