Perusvoiteet on luokiteltu rasvapitoisuuden mukaan vähärasvaisiin, keskirasvaisiin ja rasvaisiin, mutta voidetyyppiä tärkeämpää on löytää omalle iholle sopiva perusvoide. Keskirasvaiset voiteet sopivat useimpien ihon perushoitoon, mutta esimerkiksi kämmeniin tai jalkapohjiin tarvitaan usein rasvaisempia voiteita. Samoin talvisin rasvaisemmat perusvoiteet ovat usein tarpeen, kun taas kesällä riittää kevyempikin voide.
Osaan perusvoiteista on lisätty esimerkiksi karbamidia, glyserolia tai keramideja, mutta tutkimusnäyttö näiden voiteiden eduista muihin verrattuna on vähäistä. Perusvoiteen valinnassa keskeistä onkin löytää itselle sopivin voide tarvittaessa eri voiteita kokeilemalla. Perusvoidetta voi halutessaan välillä vaihtaa, mutta erityistä tarvetta tähän ei ole.
Perusvoiteita on markkinoilla useita kymmeniä erilaisia, joista osa on atooppisen ihottuman hoidossa lääkärin reseptillä kirjoitettuna peruskorvattavia.
Perusvoidetta käytetään 1–2 kertaa päivässä ihon kuivuuden mukaan. Ihon ollessa kuiva esimerkiksi talviaikaan saattaa iho tarvita perusrasvausta aamuin illoin, kun taas ihon ollessa hyväkuntoinen ei perusrasvaa välttämättä tarvita lainkaan.
Usein perusvoide on helppo levittää suihkun jälkeen hieman kostealle iholle. Vähärasvaisia perusvoiteita voi myös käyttää ihon tai hiusten pesuun suihkusaippuan tai shampoon tilalla.
Perusvoidetta on hyvä levittää riittävästi eli iho saa jäädä hetkeksi valkoiseksi rasvaamisen jälkeen. Jos voitelee koko ihon, aikuisella kuluu perusvoidetta jopa 1,0–1,5 kg kuukaudessa.
Mikäli iho kuivuu ja hilseilee jo hyvin pian perusvoiteen levittämisen jälkeen, voi kokeilla rasvaisempaa perusvoidetta. Toisaalta oireiden nopea ilmaantuminen heti perusrasvauksen jälkeen saattaa olla myös merkki aktiivisesta ihottumasta, joka tarvitsee parantuakseen lääkevoiteen.