Mikä on okasolusyöpä?

Okasolusyöpä eli carcinoma spinocellulare on ihon pintakerroksen soluista lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Suomessa uusia okasolusyöpätapauksia todetaan vuosittain noin 1 500. Kyseessä on toiseksi tavallisin ihosyöpätyyppi.

Okasolusyövän riskitekijöitä ovat pitkäaikainen, koko elämän aikana saatu aurinkoaltistus, auringonvalolle herkkä ihotyyppi sekä korkea ikä ja immuunipuolustusta alentava lääkitys.

Suurin osa okasolusyövistä ilmaantuu ihon valovaurioituneille alueille, joilla esiintyy myös sen esiasteita, aktiinisia keratooseja ja/tai ihon in situ -karsinoomia (Morbus Bowen). Näille alueille ilmaantuvat okasolusyövät ovat usein ulkonäöltään karstoittuvia, haavautuvia ja vähitellen kasvavia muutoksia. Okasolusyöpä voi myös ilmaantua aiemmin terveelle iholle, jolloin muutos on useimmiten nopeasti kasvava, pinnaltaan rikkoutuva ja kivulias. Okasolusyöpä saattaa kehittyä myös pitkäaikaiseen haavaan, vanhaan arpeen tai sädehoidetulle iholle.

Katso aiheeseen liittyvä kuva. Kuva saattaa aiheuttaa voimakkaita tunteita.

Kuva: okasolusyöpä korvassa, huulessa ja poskessa

Okasolusyöpää epäiltäessä diagnoosi varmistetaan koepalalla. Okasolusyöpä hoidetaan leikkauksella, jolloin poistetaan kasvain sivu- ja syvyyssuunnassa riittävin terveen kudoksen marginaalein.

Okasolusyövän leikkaushoidon jälkeen seurantaa suositellaan tilanteesta riippuen 2–5 vuoden ajan. Seurannan tiheyteen ja kestoon vaikuttavat hoidetun okasolusyövän vaikeusaste, sen esiintymispaikka sekä mahdollisten esiasteiden ja muiden riskitekijöiden (mm. immunosuppressio) olemassaolo. Okasolusyöpä saattaa lähettää etäpesäkkeitä tavallisimmin lähimpiin imusolmukkeisiin. Etäpesäkkeiden muodostuminen ja okasolusyövän leviäminen muualle elimistöön on kuitenkin suhteellisen harvinaista.

 

Kyllä

Päivitetty  28.11.2017