Yleistä altistavistatekijöistä

Matkustelun lisääntyminen ja ihmisten muutto omasta iholle luontaisesta ympäristöstään toisenlaiseen ympäristöön lisää ihosyöpien määrää.

Ihosyöpien määrä on lisääntynyt, koska ihmisten elämäntavat ja asuinpaikat eivät enää vastaa ihmisen kehityksen luomaa luontaista ihonväriä. Esimerkiksi vaaleat eurooppalaisten jälkeläiset Australiassa ja Afrikassa sairastuvat enemmän ihosyöpiin kuin tummaihoinen alkuperäisväestö.

Pohjoismaalaiset ihmiset matkustavat yhä enemmän eteläisillä alueilla ja väestö vanhenee, jolloin vaalea iho altistuu enemmän ja kauemmin auringolle.
Pohjoisella pallonpuoliskolla asuvilla on perimältään vaalea ihonväri, joka päästää enemmän auringonvaloa lävitseen toisin kuin eteläisten leveysasteiden tummempi-ihoisilla. Näin vaaleaihoisten iholla tapahtuva auringon ultraviolettisäteilyn (UV-säteily) aikaansaama D-vitamiinin muodostuminen on parempaa pohjoisilla leveysasteilla vähäiselläkin aurinkoaltistuksella.

Tummempi-ihoiset taas kestävät paremmin auringon polttavaa paahdetta palamatta.

Suomessa yli 70 prosenttia ihosyövistä (melanooma, tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä) on arvioitu UV-säteilyn aiheuttamiksi.

UV-säteily on käytännössä ainoa ihosyöpiin vaikuttava tekijä, jolle altistumiseen pystymme itse vaikuttamaan. Muitakin altistavia tekijöitä on tarpeen tuntea, koska ne voivat yhdessä tai erikseen lisätä ihosyövän kehittymisen riskiä. Erityisesti ihosyövän riskiryhmiin kuuluvien ihmisten on aiheellista seurata iholle ilmaantuvia epäilyttävän näköisiä ihomuutoksia ja luomia.


Seuraava sivu