Keinotekoista UV-säteilyä voidaan käyttää eräiden ihosairauksien, kuten atooppisen ihottuman ja psoriasiksen hoitoon. UV-valohoitolaitteita saavat käyttää vain tähän tehtävään nimetyt terveydenhuoltoalan ammattihenkilöt, ja hoitoihin tarvitaan lääkärin määräys.
UV-hoitolaitteet ryhmitellään PUVA (Psoraleeni + UV-A) -laitteisiin ja UV-B-laitteisiin. Näiden laitteiden UV-indeksi valohoitolaitteissa on 3–200 eli hoitoajat ovat kymmenistä sekunneista muutamaan minuuttiin. Hoidot annetaan sarjahoitona 2–3 kertaa viikossa 15–25 käyntiä ihosairaudesta riippuen.
PUVA-hoidossa iho herkistetään psoraleenilla, valolle herkistävällä aineella, UV-A-säteille keinotekoisesti joko kylvyn, tablettien tai voiteen avulla. Potilaan on suojattava valolle herkistetty alue vaatteilla 12 tuntia hoidon päättymisen jälkeen auringon valolta, myös ikkunalasin läpi tulevalta auringon valolta.
UVB-hoidossa käytössä on ultravioletti-B-säteet ilman herkisteitä, sillä säteet ovat polttavampia.
Pitkäaikainen valohoito vanhentaa ihoa ja voi altistaa ihon kaikille ihosyöville aivan kuten aurinko. Vaikutukset voivat tulla ilmi 2–5 vuoden kuluessa mutta jopa vasta 20 vuoden päästä.
Eräät lääkeaineet ohentavat ihon sarveiskerrosta esimerkiksi aknen ja psoriasiksen hoidossa, jolloin iho palaa auringossa tavallista nopeammin. Jotkin lääkevoiteet tulee levittää iholle illalla, esimerkiksi aknen hoidossa käytettävä bentsoyyliperoksidi.
On myös muita lääkkeitä, esimerkiksi antibiootteja, jotka voivat aiheuttaa ihoreaktioita aurinko- tai solarium-UV-säteilyn vaikutuksesta. On syytä muistaa, että UV-A-säteily läpäisee lasin, myös automatkalla tai sisällä ikkunan ääressä oltaessa.
Mikäli valmistaja ilmoittaa tuoteselosteessa lääkkeen herkistävän auringolle, tulee suojautumisohjeita noudattaa. Apteekista tai lääkäriltä saa lisätietoa lääkkeen mahdollisista yhteisvaikutuksista auringonvalon kanssa.