Ajankohtainen

Biopankissa tutkimusaineiston arvo kasvaa entisestään

Julkaistu 14.12.2017 0:00

Gastroenterologian professori Martti Färkkilä on tutkimusryhmänsä kanssa kerännyt pakastimiin muutamia tuhansia näytteitä, jotka he aikovat nyt siirtää biopankkiin muidenkin tutkijoiden hyödynnettäväksi.

​Mahdollisuudet selvittää tulehduksellisten suolisto- ja maksasairauksien syitä sekä löytää uusia hoitomenetelmiä lisääntyisivät.

Primääri sklerosoiva kolangiitti eli PSC on maksan sisäisiä ja ulkoisia sappiteitä arpeuttava tulehdussairaus, joka etenee hitaasti jopa vuosien saatossa. Sen taustalla on 60–80 prosentissa tapauksia tulehduksellinen suolistosairaus, tavallisimmin haavainen koliitti. Sappitiehytahtaumat saattavat johtaa lopulta maksavaurioon ja edelleen kirroosiin ja maksan vajaatoimintaan. Lisäksi tauti altistaa merkittävästi sappitiehytsyövän, kolangiokarsinooman kehittymiselle. PSC luokitellaan harvinaissairaudeksi ja sitä pidetään osin autoimmuunitautina. Taudin syntyyn ei voi itse vaikuttaa esimerkiksi omilla elintavoillaan eikä vielä ole löydetty keinoja sen etenemisen pysäyttämiseen.

– Tämä tauti komplikaatioineen on tavallisin maksansiirron aihe Suomessa ja merkittävimpiä kuolinsyitä kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla potilailla, Hyks Vatsakeskuksen ylilääkäri ja tutkija Martti Färkkilä kertoo.

Suomessa PSC:tä sairastavien potilaiden tutkimus ja hoito on pitkälle keskittynyt Hyks Vatsakeskuksen Meilahden gastroenterologian klinikkaan. Siellä Färkkilän tutkimusryhmä on vuodesta 2010 lähtien kerännyt systemaattisesti PSC-diagnoosin saaneiden potilaiden veri- ja sappinestenäytteitä ja kehittänyt tutkimusten pohjalta taudin yksilöllisiin riskiarvioihin perustuvia seuranta- ja hoitomenetelmiä. Pitkäjänteinen näytteiden keräys ja tutkimustyö on synnyttänyt ainutlaatuista erikoisosaamista Hyksiin. Färkkilä arvioi, että lähes 70 prosenttia Hyksissä sappi- ja haimateidentähystyksessä eli ERCP-tutkimuksissa käyvistä PSC-potilaista ovat ulkopaikkakuntalaisia.

Tutkimusaineiston kerääminen on iso urakka

Färkkilän tutkimusryhmä on kerännyt rekisteridataa PSC-potilaista jo lähes kahdeksan vuoden ajan. Yli 800 potilasta ja tuhansia näytteitä käsittävä aineisto on tutkijalle arvokas kuin oma lapsi. Tutkimuspotilaan hoitokäynti vie enemmän aikaa kuin peruspoliklinikkakäynti. Jokaiselta hoidossa käyneeltä potilaalta on henkilökohtaisesti pyydetty suostumus näytteiden keräämiseen. Tästä suuresta työstä Färkkilä haluaa kiittää tutkimushoitaja Virpi Pelkosta.

Miksi tutkija kaiken tämän vaivannäön ja lupaavien tulosten jälkeen on valmis luovuttamaan rakkaan lapsensa biopankkiin ja muiden tutkijoiden käyttöön?

- Biopankin ideahan on arvokkaiden materiaalien jakaminen mahdollisimman monen innovatiivisen tutkijaryhmän kanssa. On erinomaista, että meillä on tiedeyhteisö, joka yhdessä pystyy hyödyntämään kerättyä aineistoa, sanoo Färkkilä.

Tutkimusnäytteiden systemaattinen varastointi ja säilyttäminen edellyttävät hyvää logistiikkaa ja ennen kaikkea turvallista säilytysympäristöä. Färkkilän näytteitä säilytetään –80 asteessa klinikan pakastimissa. Aina kun jotain näytettä tarvitaan, pukee tutkimushoitaja pipon päähänsä, vetää rukkaset käteensä ja lähtee aineistoa mylläämään. Tämän osan työstä Färkkilä ulkoistaa mieluusti biopankille. Biopankin tarjoama turvallinen säilytys ja toimiva logistiikka helpottavat aineiston analysointia.

Jaettu aineisto on tuottavampi aineisto

Hyks Vatsakeskuksen maksapoliklinikalla seurannassa käyvät PSC-potilaat saavat suureksi osaksi yksilöllistä hoitoa, jossa riskit ennakoidaan ja seuranta suunnitellaan heistä otettujen veri-, dna-, sappinestenäytteiden ja maksan ja suolen koepalojen perusteella. Tämän hetkinen tutkimus tuottaa heti hoitoon sovellettavaa tietoa potilaan hyväksi.

Kerätyt näytteet ja rekisteritieto voisivat hyödyttää lääketiedettä ja PSC:n hoitoa paljon laajemmin, jos ne talletetaan biopankkiin. Biopankkitutkimus on kuitenkin luonteeltaan pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaa ja tulokset voivat häämöttää jossain kymmenen vuoden päässä. Färkkilän mukaan potilaiden hyvä nykyinen hoito ei kärsi, jos biopankin tieteellinen ryhmä ei merkittävästi rajaa tutkimusryhmän pääsyä sen luovuttamiin näytteisiin.

PSC-rekisterin ja -näytteiden siirto Helsingin Biopankkiin odottaa enää vain sopimuksen lopullista viilaamista. Kaikkien yhteinen tavoite on saada jo kerätyt näytteet biopankkiin laajan tutkijayhteisön käyttöön.

- Muut tutkijaryhmät saattavat tuottaa sellaista tietoa, jota meillä ei ole mahdollisuutta tehdä tai jota emme ole tulleet edes ajatelleeksi. He voivat tuoda siis niitä uusia innovaatioita, sanoo Färkkilä.