Ajankohtainen

Kesä biopankissa

Julkaistu 19.9.2016 0:00

Helsingin Biopankissa kokeiltiin kesällä 2016 uudenlaista tapaa kerätä biopankkisuostumuksia sekä samalla lisätä potilaiden ja hoitohenkilökunnan biopankkitietoutta.

Biopankki rekrytoi kymmenen reipasta terveysalan korkeakouluopiskelijaa esittelemään biopankkitoimintaa sekä keräämään biopankkisuostumuksia sairaaloiden poliklinikoilla ja vuodeosastoilla sekä HUSLABin näytteenottopisteissä.


Vili, lääketieteen opiskelija:

Aloitimme kesän tankkaamalla tietoa biopankkien toiminnasta ja toimintaympäristöstä. Esiteltävä asia ei ole ihan yksinkertaisimmasta päästä, eikä aikaakaan ole aivan rajattomasti. Tarkoituksena oli keksiä tapa puristaa kaikki olennainen tieto muutamaan minuuttiin. Ainakaan omalla kohdallani se ei löytynyt vielä ihan alkukesästä, mutta elokuuhun siirryttäessä homma alkoi olla hanskassa. Omiin ajatuksiinsa uppoutuneiden potilaiden puhutteleminen tuntui aluksi hieman vaikealta, mutta kesän mittaan itsevarmuus kasvoi. Silloin tällöin kohdalle sattuneet haastavat vuorovaikutustilanteet toimivat ainakin minusta loistavana harjoituksena tuleviin koitoksiin. Kesän aikana kohtasi hyvin erilaisia potilaita ja hyvin erilaisia elämäntarinoita.


Monelle meistä ensimmäinen todellinen kosketus sairaala-arkeen tuli kesäkuun alussa. Uudet, modernit laboratoriotilat, hiljaiset vuodeosastot ja toiminnan täyttämät käytävät jaksoivat ihmetyttää pientä ihmistä useamman päivän. Puhtaanvalkoinen takki päällään Meilahdessa pyöriessään itse kukin oli varmaan innostuneempi kuin jälkikäteen rohkenee myöntää. Minä aloitin kesäkuussa Tullinpuomin HUSLAB:ssa ja siirryin myöhemmin kesällä Meilahden kolmiosairaalaan.
Työympäristöt erosivat toisistaan enemmän kuin olisin arvannut. Näytteenottolaboratoriossa oli vallalla tietynlainen kiireen tuntu, vaikkei jonoa olisi ollutkaan. Hyväkuntoiset, kenties vain flunssaa sairastaneet potilaat olivat valppaita, mutta toisaalta uppoutuneet omiin puuhiinsa. Myöhemmin kesällä tapaamillani vuodepotilailla taasen ei ollut kiire mihinkään.

 
Toisen ihmisen kohtaaminen vaatii aina tietynlaista kohteliaisuutta ja hienotunteisuutta. Vuodeosastopotilaiden kanssa keskustellessa tämä korostui. Jokaisen tausta on erilainen ja aina pitäisi pyrkiä kohtaamaan myös ihminen taudin takana. Jutellessaan varsinaisten työasioiden sivussa jostain ihan muusta koki piristävänsä toisen päivää, osastoilla kun ei varsinaisesti ole liikaa ohjelmaa.


Henkilökunta suhtautui meihin alusta asti positiivisesti. Ainakin henkilökohtaisesti koin olevani hieman erikoisessa asemassa toimiessani yhtä aikaa opiskelijan ja henkilökunnan roolissa. Muuta henkilöstöä tämä ei tuntunut hämmentävän lainkaan yhtä paljon. Kokeneiden kollegoiden kohtaaminen kahvikuppi kädessä tauolla oli mielenkiintoista ja antoi lisää eväitä oman tulevan erikoisalan valintaan. Oli varsin antoisaa tehdä työtä, jolla todella on tarkoitus.


Meeri, bioanalytiikan opiskelija:
Kesäni biopankkilähettiläänä vierähti HUSLABin eri toimipisteissä Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Olin iloinen päästessäni tekemään biopankkityötä omaa opiskelualaani lähellä olevaan ympäristöön. Joissain toimipaikoissa työskentelin työparina biopankkilähettiläskollegan kanssa ja joissain yksin.

Kaikissa toimipaikoissa koin lämpimän ja innostuneen vastaanoton henkilökunnan puolelta. Työtä asiakkaiden parissa oli mukava lähteä tekemään kun tiesi laboratorion väen olevan vahvasti ”biopankkihengessä” mukana. Laboratorioiden henkilökuntaa oli informoitu biopankkitoiminnasta ja lähettiläiden saapumisesta etukäteen. Näin sopivat työtilat ja -välineet löytyivät nopeasti ja toimintatavat muotoutuivat joustavasti.


Käytännössä työni oli keskustella biopankkisuostumuksista asiakkaiden kanssa ja ohjata biopankkisuostumuksen antaneet asiakkaat tilanteen mukaan jopa suoraan ”lennosta” näytteenottoon antamaan biopankkinäytettä muiden näytteiden ohella. Tilanteet olivat hyvin vaihtelevia, sillä ajoittain laboratorioissa oli ruuhkaa, ajoittain taas hyvinkin hiljaista. Näytteenottohenkilökunnalle tämä tarkoitti vaatimusta joustavuuteen myös biopankkinäytteiden suhteen.


Pieniä haasteitakin kesän mittaan tuli vastaan, esimerkiksi henkilökunnan pyörivät lomat tarkoittivat joillekin lomaltapalaajille kiireistä hyppäystä biopankkinäytteiden maailmaan, mikä aiheutti kysymyksiä uusista toimintatavoista. Tiimit osoittivat haastekohdissa kuitenkin ammattitaitonsa ja kaikista kesän aikana eteen tulleista kysymyksistä selvittiin mallikkaasti. Etenkin asiakkaiden parhaan huomioiminen onnistui mielestäni hyvin, ottaen huomioon biopankkinäytteiden olevan kaikille uusi asia laboratorioissa. Tarvittavaa joustavuutta löytyi aina erilaisissa tilanteissa.

 

Henkilökunnan antamat lukuisat biopankkisuostumukset eri toimipisteissä kertovat kohtaamastani positiivisesta ilmapiiristä laboratorioissa yleisemminkin: biopankkitoimintaan ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin uskotaan vahvasti. Henkilökunta oli kaiken kaikkiaan kiinnostunutta suostumusten keräämisestä ja sain korvaamatonta apua henkilökunnalta kaikissa matkani varrelle osuneissa toimipisteissä. Kiitokseni onnistuneesta ”biopankkikesästä” menevät siis paitsi kaikille biopankkitoimintaan mukaan lähteneille HUSLABin asiakkaille, myös aurinkoiselle henkilökunnalle!


Pihla, lääketieteen opiskelija:
Aloitin biopankkilähettilään työni Jorvin sairaalan päivystyksessä kesäkuun alussa. Myöhemmin siirryin Meilahden sairaalaan, jossa alueeseeni kuului eri poliklinikoita ja vuodeosastoja. Tuntui todella hienolta päästä jo näin opintojen alkuvaiheessa näkemään monipuolisesti tulevaisuuden mahdollisia työympäristöjä ja ylipäätään saada kosketusta sairaalamaailmaan.


Biopankki oli lähes poikkeuksetta uusi käsite tapaamilleni potilaille ja heidän läheisilleen. Aluksi tuntui haastavalta saada kohtuullisessa ajassa kerrottua potilaalle, mistä oli kyse. Yhden päivän aikana ehti kuitenkin kohdata useita kymmeniä ihmisiä, ja ensimmäisten
viikkojen aikana opin muotoilemaan ja kiteyttämään asiani. Potilaita mietitytti usein esimerkiksi, oliko heidän korkea ikänsä tai sairautensa este osallistua biopankkiin.


Kommunikaatiota työssä oppi ihan uudella tavalla. Kukaan ei tule sairaalaan huvikseen käymään, vaan siellä ollaan hakemassa apua - joko itseään tai läheistään varten ja tämä tekee vuorovaikutustilanteesta erityisen ainutlaatuisen. Emme biopankkilähettiläinä tienneet lähestymiemme ihmisten taustoista ja tilanteesta mitään ja tilannetaju oli ensiarvoisen tärkeää. Sitä ehti kolmen kuukauden aikana myös oppia rutkasti.


Parhaiten mieleeni jäivät potilaat, jotka selkeästi ilahtuivat saadessaan tilaisuuden edistää lääketieteellistä tutkimusta ja auttaa muita. Eräskin vanhempi mies kertoi liikuttuneena puhaltelevansa parhaillaan uusilla keuhkoilla ja kiitti vuolaasti, että olin tullut tarjoamaan auttamisen mahdollisuutta juuri hänelle. Osa innostui jopa niin paljon, että halusi ottaa esitteet mukaan kotiin perheenjäsenille.