Sydännuoren hoidon siirtyminen aikuispuolelle

​Lapsen ja nuoren siirtyminen aikuispuolelle hoitoon voi herättää ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä. Oheisessa oppaassa kerrotaan lisää siirtymiseen liittyvistä asioista.

Opas on tehty yhteistyössä Lastenklinikan sydänosaston kanssa.

 


 

Käytännön vinkkejä hoidon siirtymiseen

Nuori siirtyy aikuispuolen palveluiden piiriin täytettyään 16- vuotta. Seuraavassa taulukossa on listattu käytännön vinkkejä, joita aikuispuolelle siirtymisessä olisi hyvä huomioida:

Lähete​​Aikuispuolelle siirtymiseen tarvitaan lähete. Lasten sydänlääkäri tekee lähetteen aikuisia hoitavalle sydänlääkärille (kardiologille).
Jatkohoitopaikka

​​Selvitä, missä jatkohoito tapahtuu. Nuoruusajan nuorta hoitanut henkilökunta auttaa.

​​Ensimmäinen aika aikuispuolella​​Aikuispuoli lähettää ensimmäisen ajanvarauksen kotiin.
​​Vastaanotto aikuispuolellaKontrollitiheys määritellään yksilöllisesti (noin 1/2-2v. välein). Yleensä vastaanotolla on samat hoitajat, mutta aikuispuolella lääkäri voi vaihtua.
Päivystys

​​Mikäli ongelmia syntyy ennen kuin olet saanut ajan aikuislääkärille, ota yhteys omaan lastenyksikköösi.

​​Potilaskertomus​​Lapsuusajan potilaskertomus jää omaan keskussairaalaan ja Lastenklinikalle. Mikäli tarvitset joitain tietoja myöhemmin, voit ottaa yhteyttä kyseisen sairaalan arkistoon.

 

Lääkärin vastaanotolla 

Valmistaudu kertomaan voinnistasi lääkärille. Kotona on hyvä laatia vaikkapa muistilista kaikista niistä asioista, joista lääkärin kanssa haluaa keskustella tai mistä on tärkeää kysyä.

Aikuispuolen vastaanottotoiminta

Aikuispuolella hoidot ja tutkimus ovat usein järjestetty toisin kuin lastensairaalassa.

  • Seurantojen tiheydessä ja vastaanottoaikojen pituudessa on vaihtelua yksilöllisesti, mutta myös klinikka- ja sairaalakohtaisesti.

  • Huolehdi siitä, että käyt kaikissa sovituissa tutkimuksissa ennen vastaanottoa. Suurin osa tutkimuksista tehdään ennen lääkärin vastaanottokäyntiä (n. 1kk aiemmin).

  • Ole ajoissa vastaanotolla!

  • Selvitä, mihin vastaanoton puhelinnumeroon voit soittaa, jos
    tulee kysyttävää tai esimerkiksi vastaanottoaikaa on muutettava.

  • Peruuttamattomasta ajasta veloitetaan korotettu poliklinikkamaksu.

  • Ota reseptit aina mukaan vastaanotolle ellet käytä ereseptejä. Tiesitkö, että voit katsoa reseptejäsi Omakanta.fi- palvelussa tunnistautumalla mobiili- tai pankkitunnuksillasi.

  • Muista ottaa mukaan myös ajantasalla oleva lääkelista, verenpaineseuranta-kortti ja INR-kotiseurantakaavake.

  • Muista kertoa lääkärille kaikista oireistasi ja muutoksista voinnissasi.

Joskus on vaikea muistaa vastaanotolla kertoa kaikista asioista, jotka vaikuttavat vointiin. Voit kirjoittaa asiat muistilistaksi puhelimeen tai paperille. Säilytä reseptejäsi, tutkimustuloksia ja hoitokertomuksiasi kansiossa ja ota tarvittaessa tämä kansio mukaan vastaanotolle.          Tässä esimerkkejä voinnin muutoksista, joista on hyvä kertoa:
  • rintakipu, uutena oireena päänsärky tai huimaus

  • lisääntyneet tai uudet rytmihäiriötuntemukset

  • hengästyminen

  • suosituskyvyn lasku, jalkojen väsyminen

  • yleisvoinnin huononeminen

  • ruokahaluttomuus, painon lasku, turvotukset

  • muut uudet vaivat

Päivystys

Jos vointi muuttuu ja seuraavaan lääkärin vastaanottoaikaan on pitkä aika, on turvauduttava päivystykseen. Mene oman sairaalan tai Lastenklinikan päivystykseen, ellet ole vielä käynyt aikuispuolen vastaanotolla. Syitä päivystykseen hakeutumiselle voivat olla esimerkiksi:

  • uudet, pitkäkestoiset rytmihäiriöt

  • rintakipu

  • turvotukset tai

  • yleisvoinnin lasku.

Yleisimmät tutkimukset aikuispuolella

MRI, sydämen tai aortan magneettikuvaus

Magneettikuvaus on menetelmä, joka käyttää yhdistelmää suuri magneetti, radiotaajuudet ja tietokone, joka tuottaa yksityiskohtaisia kuvia esimerkiksi sydämestä tai aortasta. MRI-kone on iso, lieriömäinen (putkimainen) kone, joka luo vahvan magneettikentän potilaan ympärille. Magneettikuvaus ei siis käytä säteilyä. Tutkimus kestää noin tunnin ajan ja on kivuton. Joskus tutkimuksen yhteydessä annetaan varjoainetta käsivarteen laitettavan kanyylin kautta (viggo).

Spirometria eli "puhalluskoe"

Spirometrialla tarkoitetaan keuhkojen toimintakyvyn mittaamista. Tutkimus on kivuton ja nopea. Tutkimus tapahtuu tavallisesti siten, että tutkittava vetää keuhkonsa ilmaa täyteen ja puhaltaa usean kerran spirometria-laitteeseen, jolloin laite rekisteröi mm. uloshengitetyn ilman tilavuuden ja eri virtausnopeuksia.

Holter-nauhuri eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti

Tutkimusta varten asennetaan Holter-rekisteröintilaite, joka mittaa sydämen sähköistä toimintaa vuorokauden ajan. Holter-rekisteröintilaitteeseen kuuluu nauhuri sekä rintakehälle liimattavat EKG-elektrodit. Tutkimus on täysin kivuton.

Rasitus-EKG

Rasituskokeen keskeinen informaatio saadaan sydänfilmistä eli EKG:sta, jota seurataan samaan aikaan, kun poljetaan kuntopyörällä. Lisäksi seurataan verenpainetta ja hapen kyllästyneisyyttä veressä (pyykkipojan tapainen nipsu sormen päässä, joka mittaa hapen määrää veressä). Mittaukset tehdään ensin levossa, sitten rasitus- ja lopuksi palautumisvaiheessa. Kokeen tarkoituksena on selvittää suorituskykysi ja sitä mahdollisesti rajoittavat tekijät.

Spiroergometria

Tämä on saman tyyppinen koe kuin rasitus-EKG, mutta kokeen aikana mitataan myös hengitystaajuus, uloshengitysilman happi- ja hiilidioksidipitoisuus ja niiden avulla lasketut erilaiset arvot, kuten sydämen minuuttitilavuus. Lisäksi tutkimuksessa seurataan EKG:ta, verenpainetta ja hapen kyllästyneisyyttä eli saturaatiota. Mittaukset tehdään ensin levossa, sitten rasitus- ja lopuksi palautumisvaiheessa.

Neliraajapainemittaus eli ABI-mittaus levossa

Mittauksen avulla selvitetään, onko ylä- ja alaraajojen verenpaineissa eroja. Verenpaine mitataan käsivarsista, nilkoista ja isovarpaista niin, että käsivarsiin ja nilkkoihin laitetaan verenpainemansetit. Lisäksi keskisormiin ja isovarpaisiin laitetaan pienet anturit, jotka rekisteröivät valtimopulssiaaltoja. Systolinen verenpaine mitataan kaikista raajoista samanaikaisesti. Mittaus toistetaan vähintään 2–3 kertaa yhden tutkimuksen aikana. Lisäksi mitataan verenpaine molemmista isovarpaista.

6 minuutin kävelykoe

Kävelytestiä käytetään rasituskestävyyden mittaamiseen. Testissä kävellään 6 minuutin ajan mitattua reittiä pitkin, omalla vauhdilla fysioterapeutin valvonnassa. Kävellessä seurataan sykettä, veren happikyllästeisyyttä eli happisaturaatioarvoja ja verenpainetta. Lopuksi lasketaan kävellyn matkan pituus.

Tietokonetomografia (TT-kuvaus), sydämen tai aortan "viipalekuvaus"

Tietokonetomografia (TT) eli viipalekuvaus on tutkimus, jossa röntgensäteiden avulla otetaan poikkileikekuvia halutulta alueelta. Tarpeeksi ohuina leikkeinä otetuista kuvista saadaan koottua kolmiulotteisia kuvamalleja, esimerkiksi sydämestä tai keuhkoista, muokkaamalla kuvia jälkikäteen. TT-tutkimus on kivuton. Tutkimuksen aikana tulee maata tutkimuspöydällä liikkumatta ja pöytä liukuu kuvauslaitteen sisään. Kuvauslaitteessa on iso aukko (n. 80 cm) ja se on molemmista päistä avoin, joten kuvaus ei tunnu ahdistavalta.

Uusilla TT-laitteilla itse kuvausaika on hyvin lyhyt, vain muutamia minuutteja, mutta esivalmisteluineen tutkimukseen kuluu yleensä noin tunti.

Huom! Ennen TT-kuvausta varmistetaan, että tutkittava ei ole raskaana ja ennen varjoaineen antoa, että munuaiset toimivat normaalisti (Krea-verikokeella).

Huom!
Erona Lastenklinikan toimintaan on, että edellä mainitut tutkimukset tehdään yleensä jo muutamaa viikkoa ennen lääkärin aikaa. Tästä syystä sinulle saattaa tulla useampi käyntikerta hoitavaan paikkaasi.

Yleisimmät laboratoriotutkimukset aikuispuolella 

On hyvä tietää, mitä tutkitaan milläkin laboratoriotutkimuksella. Ohessa lista yleisimmistä tutkimuksista.

  • PVK / TVK (joko pieni tai täydellinen verenkuva) kertoo mm. hemoglobiini-, valkosolu- ja trombosyytti- eli verihiutalearvot.

  • CRP ja La ovat tulehdusmittareita.

  • ASAT, ALAT,GT ja Bilit ovat maksasolujen hyvinvoinnista kertovia mittareita.

  • Na ja K ilmaisevat suolatasapainon tilanteen.

  • ProBNP kertoo mahdollisesta sydämen vajaatoiminnan asteesta.

  • Ca, Ca-ion, Pi, Afos ja PTH kertovat kalkki-fosfori tasapainosta ja siten mm. luuston voinnista.

  • Krea, Urea ja Alb kertovat munuaisen toiminnasta.

  • Mg mittaa veren magnesiumtason.

  • Uraatti on virtsahappo, joka voi aiheuttaa kihtiä, mikäli sen pitoisuus nousee.

  • Kolesterolinäytteet (Kol,Kol-HDL,Kol-LDL,Trigly) ovat veren rasva-arvoja mittaavia paastoverikokeita.

  • P-Gluk (paastoverensokeri) ja HbA1C ovat veren sokeritasapainon mittareita.

  • TSH,T4V ovat kilpirauhasen toimintakokeita.

  • INR mittaa veren hyytymisaikaa ja sitä tutkitaan varfariini- eli Marevan-hoitoa saavalta henkilöltä.

  • F-alfa-antitrypsiini on ulostenäyte, jolla osoitetaan mahdollinen lisääntynyt suolistoon tapahtuva proteiini- eli valkuaisvuoto.

Tunne sairautesi

Sydänsairaus on vain yksi, mutta samalla tärkeä asia elämässäsi. Saat sen parhaiten haltuun tuntemalla sen läpikotaisin.

Ole sairautesi asiantuntija

Opiskele mahdollisimman paljon omasta sairaudesta. Sinun olisi hyvä tietää perustiedot, kuten sairauden nimi ja tyypilliset oireet.  Ole myös kiinnostunut hoidosta ja tutkimuksista. Opettele myös lääkehoitosi perustiedot kuten lääkitys, kuinka sitä tulee ottaa ja mitä muuta siinä tulee huomioida.

Luota vain luotettavaan ja ajankohtaiseen tietoon. Luotettavan tiedon saat sinua hoitavilta ammattilaisilta sekä esimerkiksi Terveyskylän sivustolta. Keskustele, kysy ja kuuntele vastaanotolla.

Kerro läheisille

Kerro sairaudestasi ja sen hoidosta läheisille. Tieto auttaa heitä paitsi tukemaan sinua myös helpottaa heidän mahdollista epätietoisuutta tilanteestasi.

Pidä tiedot mukana

Pidä mukanasi sydänkortti ja mahdollinen tahdistinkortti. Näin tiedot ovat aina mukanasi käytettäväksi tilanteen mukaan.

Hyvä tietää lääkehoidosta

Lääkehoito on tärkeä osa sydänsairauksien hoitoa. Siksi on tärkeää olla siitä ajan tasalla.

Toteuta lääkehoito sovitusti

Saat parhaan tiedon lääkehoidostasi sinua hoitavilta ammattilaisilta. Luota heidän antamiin tietoihin. Toteuta lääkehoitoa täsmällisesti ja noudata annettuja ohjeita. Lääkemuutoksiin tarvitaan aina lääkärin määräys.

Kysy epäröimättä, jos et ymmärrä lääkehoitoa ja siihen liittyvää ohjeistusta.

Tärkeää muistaa

  • Pidä lääkelista ajan tasalla ja ota se mukaan vastaanotolle (paperiversiona tai puhelimen muistissa).

  • Lääkkeillä on usein erinimisiä rinnakkaisvalmisteita (=geneerinen valmiste) ja siksi sinun on hyvä tietää käyttämiesi lääkkeiden nimet.

  • Jos joku toinen lääkäri määrää sinulle lääkkeitä, varmista, että hän tietää nykyiset lääkkeesi (e-reseptit helpottavat tiedonkulkua).

  • Älä aloita omatoimisesti luontaistuotteiden tai ravintolisien käyttöä. Keskustele ensin hoitavan lääkärisi kanssa.

  • Muista mahdolliset lääkeallergiasi.

  • B-lausunnon tulee aina olla voimassa (lääkkeiden korvattavuus).

  • e-reseptit = sähköiset reseptit.

  • Vältä energiajuomia! Ne sisältävät runsaasti kofeiinia ja voivat aiheuttaa uni- ja rytmihäiriöitä.

  • Alkoholi vaikuttaa verensokeritasapainoon ja monien lääkkeiden aineenvaihduntaan. Alkoholi on juhlajuoma, jota tulee käyttää harvoin ja harkitusti. Humala- ja krapulatiloja pitää ehdottomasti välttää. Erityisesti krapula lisää rytmihäiriöriskiä!.

  • Marevania® (varfariini) käyttäville: Muista lääkitykseen liittyvät elämäntapaohjeet. Kiellettyjä ovat esim. greippihedelmät ja -tuoremehu.

Perustietoa eri lääkkeistä

Furosemidi = Furesis® (nesteenpoistolääke, sydämen vajaatoimintalääke)

  • lisää virtsan eritystä, jonka ansiosta elimistön nestemäärä vähenee ja turvotukset poistuvat
  • lyhytvaikutteinen

Spironolaktoni = Spiresis®, Spirix® (nesteenpoistolääke, sydämen vajaatoimintalääke)

  • lisää virtsan eritystä, jonka ansioista elimistön nestemäärä vähenee ja turvotukset poistuvat
  • poikkeaa muista nesteenpoistolääkkeistä siten, että virtsan mukana ei menetä kaliumia
  • pitkävaikutteinen
  • auttaa erityisesti sydämen oikeata puolta jaksamaan

Varfariini = Marevan® (verenohennuslääke)

  • estää  hyytymien muodostumista verenkiertoon
  • monet lääkkeet vaikuttavat varfariinin tehoon
  • uusia lääkkeitä ei pidä aloittaa tai vanhoja lopettaa omatoimisesti Varfariini-hoidon aikana
  • useimmat kipulääkkeet eivät sovi varfariinin kanssa käytettäviksi, esimerkiksi ibuprofeiini (= Burana®)
  • Varfariinin annostelu määräytyy INR-arvosta

Asetyylisalisyylihappo = Disperin® (verenohennuslääke)

  • estää veren liiallisen hyytymisen
  • käytetään myös kipulääkkeenä

Enoksapariini = Klexane® (verenohennuslääke)

  • estää veren liiallisen hyytymisen
  • ihonalainen pistoslääke vatsan alueelle

Karvediloli = Cardiol®, Carvedilol® (beetasalpaaja)

  • kohonneen verenpaineen, sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Ramipriili = Cardace® (beetasalpaaja)

  • kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Lisinopriili = Lisipril®

  • kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon

Sotaloli = Sotacor® (rytmihäiriölääke)

  • käytetään tietyissä rytmihäiriöissä.

Bisoprololi = Bisoprolol® (beetasalpaaja)

  • sydämen vajaatoiminnan hoitoon
  • harventaa sykettä
  • auttaa  sydämen pumppaustoimintaa

Bosentan = Tracleer®(keuhkoverenpainetta alentava lääke)

  • laajentaa keuhkovaltimoita, jolloin sydän pumppaa keuhkoihin paremmin verta
  • laskee keuhkoverenpainetta

Sildenafiili = Revatio® (Keuhkoverenpainetta alentava lääke)

  • alentaa keuhkoverenpainetta laajentamalla keuhkovaltimoita

Metoprololi = Metoprolol®, Spesicor®(rytmihäiriölääke)

  • laskee verenpainetta
  • estää sydämen sykkeen liiallista kiihtymistä
  • estää ja hoitaa rytmihäiriöitä

Propranololi = Propral® (rytmihäiriölääke)

  • rytmihäiriöiden ja sepelvaltimotaudin hoitoon
  • verenpainetautiin

Amiodaroni = Cordarone® (rytmihäiriölääke)

  • vähentää sydämen sähköistä ärtyvyyttä, ehkäisee rytmihäiriöitä
  • käytetään tietyissä rytmihäiriöissä

Pidä huolta itsestäsi

Itsestä huolta pitämiseen kuuluu monta asiaa. Esimerkiksi ravitsemus, liikunta, sosiaaliset suhteet ja mielen hyvinvointi ovat tärkeää.

Itsensä huolehtimiseen kuuluu sairauden hoidon lisäksi myös hammashuolto ja rokotuksista ajan tasalla oleminen.

 

 

Hammashuolto

Hampaiden huoltaminen ja säännöllinen tarkastaminen on erittäin tärkeää. Säännöllisellä hoitamisella hampaat ja ikenet pysyvät kunnossa. Näin ehkäistään tulehdukset, jotka voisivat aiheuttaa terveysongelmia paikallisesti tai yleisesti.

Kuinka usein?
Hammaslääkärillä käydään vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin.

Missä?
Voit käydä hammaslääkärillä kunnallisessa tai yksityisessä hammashuollossa. Kunnalliseen hammashuoltoon tarvitaan lähete terveysasemalta.

Huomioitavaa
Tarkasta hoitohenkilökunnalta, tarvitsetko endokardiittiprofylaksian eli antibioottilääkityksen antaman suojan ennen hammashuollon toimenpiteitä.
Muista kertoa hammashoidossa sydänviastasi ja lääkityksestäsi – varsinkin, jos sinulla on antikoagulaatiolääkitys (Klexane, Marevan).


Ota yhteyttä hammaslääkäriisi viipymättä, mikäli

  • ikenet vuotavat verta
  • ikenet turpoavat tai
  • suussa on kyhmy tai arka kohta.

Rokotukset

Aikuisuuteen kuuluu olla perillä myös omista rokotuksista.
Selvitä, mitä rokotteita olet saanut.
Keskustele vastaanotolla, millaisia rokotuksia sinulle suositellaan.
Hanki sinulle suositeltavat rokotukset.
Pysy ajan tasalla pitämällä yllä esim. rokotuskorttia.

Saisitko ajantasaiset lääkitystietosi ja rokotuskorttisi jonnekin pilvipalvelimelle, josta voisit ne aina tarvittaessa esim. kännykällä hakea?

Mielen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi on tärkeä osa elämää ja hyvinvointia. Voit tarkastella oman elämän ja arjen hyvinvointia esimerkiksi Mielenterveystalon Työkaluja mielen hyvinvointiin -materiaalin kautta:

Työkaluja mielen hyvinvointiin

Ravitsemus

Varmaankin jo tiedät, että terveellinen ravitsemus on monipuolista ruokaa säännöllisesti. Luotettavaa lisätietoa ravitsemuksesta löydät

Ravitsemusneuvottelukunnan Suomalaiset ravitsemussuositukset

Mikäli tarvitset tukea painonhallintaan, voi sinulle olla hyötyä Painonhallintatalon sisällöistä, joiden avulla voi muuttaa mm. ruokailutottumuksiaan.

Terveyskylän Painonhallintatalo

Liikunta

Millainen on sinun peruskuntosi? Olethan jutellut sinua hoitavien ammattilaisten kanssa sinulle sopivista liikuntamuodoista ja säännöllisen liikkumisen tarpeellisuudesta.

Luotettavaa lisätietoa voit lukea myös UKK-instituutin sivuilta. UKK-instituutti on kirjoittanut materiaalia terveysliikunnasta:

Terveysliikuntasuosituksia

Elämän asioita aikuisuuden kynnyksellä

Sydänvika kannattaa huomioida mm. seuraavissa aikuisuuteen liittyvissä asioissa:

Ehkäisy  ja gynekologin käynnit

Huomioi säännölliset gynekologin käynnit. Miettiessäsi sopivaa ehkäisymenetelmää, keskustele oman sydänlääkärisi kanssa sopivasta ehkäisymuodosta (esimerkiksi minipilleri vai yhdistelmäpilleri).
Muista, että e-pillerit eivät suojaa sukupuolitaudeilta.

Asepalvelus

On tärkeää keskustella sydänlääkärin kanssa asepalveluksen suorittamisesta. Ota lääkärin kanssa puheeksi, kuinka asepalveluksen haluaisit suorittaa ja keskustelkaa, miten sydänvika ja lääkitys tulisi huomioida asepalveluksessa.

Perheen perustaminen

Kun perheen perustaminen alkaa olla ajankohtaista, kannattaa sitä suunnitella sydänlääkärin kanssa. Hän tietää, mitä sairauden ja lääkityksen suhteen tulisi huomioida esimerkiksi raskauden aikana ja imettäessä.

Matkustaminen

Aikuisena maailma avartuu usein myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Oletko jo miettinyt, miten sinun tulisi huomioida sairautesi matkustaessa?

Valmistautumalla etukäteen matkaan myös voit nauttia lomasta varmimmin ilman terveydellisiä yllätyksiä.

Stressitöntä ja turvallista lomaa!

 

Matkaa suunniteltaessa

Matkakohteen valitseminen

Matkustaminen maihin, joissa on hyvä terveydenhuolto ja hygieniataso, ei ole ongelma. Sen sijaan matkustamisesta maihin, joissa on runsaasti tartuntatauteja ja heikko hygieniataso, kannattaa keskustella oman sydänlääkärin kanssa.

Järjestelyt ennen matkaa

​Englanninkielinen todistus (Finnish Heart Association Card)​Pyydä lääkäriltäsi englanninkielinen todistus (Finnish Heart Association Card) matkaa varten. Dokumentista käyvät ilmi diagnoosit, lääkitys ja oman sairaalan yhteistiedot.
Marevan-lääkitykseen liittyvät huomiot​Jos lääkehoitoosi kuuluu Marevan-lääkitys, selvitä, tarvitseeko sinun käydä matkakohteessasi INR-kontrollissa. Jos tarvitsee, selvitä, missä sen voit tehdä.
​Matkavakuutus​Hanki matkavakuutus, joka kattaa myös mahdolliset sairauskulut matkan aikana.
Eurooppalainen KELA-kortti​Hanki ilmainen eurooppalainen sairausvakuutuskortti, joka mahdollistaa yleisen terveydenhuollon käyttämisen EU-maissa.
RokotuksetMuista hoitaa asianmukaiset rokotukset kuntoon. Kysy neuvoa hoitavalta lääkäriltäsi.

           
Varmista myös etukäteen, miten voit lomakohteessa hakeutua lääkärin vastaanotolle ja onko vastaanotto myös päivystystilanteita varten. Vakuutusyhtiöillä on usein maa- ja kaupunkikohtaiset sopimuslääkärit listattuina nettisivuillaan.

Matkalle mukaan

  • Ota riittävästi lääkkeitä, pakkaa ne käsimatkatavaroihin ja nestemäiset lääkkeet erikseen suljettavaan pussiin.
  • Ota englanninkielinen todistus sairaudesta ja lääkityksestä myös käsimatkatavaroihin.
  • Matkavakuutustodistus tai –kortti
  • Käsiendesinfiointiainetta

Matkustaessasi

Lennoilla ja pitkillä automatkoilla on syytä muistaa lentosukat ja hyvä nesteytys.

Kohteessa huomioitavaa

  • Erityisesti lämpimissä kohteissa huolehdi hyvästä nesteytyksestä.
  • Pullotettu vesi on turvallista, jääpalat eivät aina sitä ole.
  • Käytä käsidesiä ja desinfektiopyyhkeitä matkalla.
  • Käytä korkean suojakertoimen aurinkorasvaa.
  • Nauti lomasta!


Päivitetty 17.1.2017 18:14

Aikuispuolelle siirtyessä muutoksiin on hyvä valmistautua. Nuori oppii vastuunottoa elämässä yleensäkin - myös sairauden suhteen. Vanhempienkin on hyvä jälkikasvuaan siihen kannustaa.

Vastaa kyselyyn