Lapsen sairaus ja liikunta

Liikuntaa hyvällä mielellä omien voimien puitteissa.

​Liikunnan merkitys    

Liikunta on tärkeää lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta. Liikunta vaikuttaa lapsen suorituskykyyn, motorisiin taitoihin, sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, luuston kehitykseen, oppimiseen, sosiaalisiin taitoihin, itsetuntoon ja koettuun elämänlaatuun.

Säännöllinen liikunta ehkäisee sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmällä iällä. Lapsena omaksutut liikuntatottumukset kantavat usein aikuisuuteen.

Mikä on sopiva määrä liikuntaa

Päivittäistä liikuntaa suositellaan alle kouluikäiselle lapselle 2 tuntia, kouluikäiselle 1,5 tuntia sekä nuorelle tunnin verran. Liikunta voi koostua useammasta lyhyestä hetkestä päivän aikana, mutta sen tulee hengästyttää ja hikoiluttaa. Lapset osaavat itse säädellä liikkumistaan voinnin mukaan.

Liikunnan tulee olla ikätasoista ja lasta motivoivaa, lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia. Alle kouluikäisen liikunta on leikinomaista; pihaleikkejä, metsäretkiä ja perusliikkumataitojen opettelua (juoksu, pyöräily jne.). Kouluikäisellä koululiikuntaan osallistuminen omien voimien mukaisesti edistää sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuutta. 

Arkiliikunta, kuten koulumatkan kulkeminen kävellen tai pyörällä, silloin kun se on mahdollista, on suositeltavaa. Suomalaisen tutkimuksen mukaan lasten ruutuaika on vähentänyt lasten liikkumista, mutta ne lapset, joiden ruutuaika on alle 2h päivässä ja jotka ovat fyysisesti aktiivisia, menestyvät koulussa paremmin kuin ne, joiden ruutuaika on yli 2h.

Vain harvoissa sairauksissa lasten tai nuorten liikuntaa joudutaan rajoittamaan, näissäkin tapauksissa rajoitukset koskevat pääsääntöisesti kamppailu- ja kontaktilajeja, voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa tai kilpaurheilua. Kaikille lapsille ja – nuorille kuitenkin suositellaan liikuntaa omien voimien sallimissa rajoissa. Hoitavalta lääkäriltä kannattaa kysyä, millaista liikuntaa hän lapselle suosittelee. 


Edellinen sivu