Liikunta

Sydänsairaan lapsen ja nuoren motoksi sopii: "Liikuntaa hyvällä mielellä omien voimien puitteissa".


Liikunnan merkitys

Liikunta on tärkeää lapsen kasvun, kehityksen ja terveyden kannalta. Liikunta vaikuttaa lapsen suorituskykyyn, motorisiin taitoihin, sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, luuston kehitykseen, oppimiseen, sosiaalisiin taitoihin, itsetuntoon ja koettuun elämänlaatuun.

Säännöllinen liikunta ehkäisee erityisesti sairastumista sydän- ja verisuonitauteihin myöhemmällä iällä. Tutkimuksissa on havaittu, että sydänvikaa sairastavat lapset ja nuoret ovat usein tarpeettoman huonossa kunnossa. Tutkimusten mukaan sydänvian vaikeusaste ei myöskään korreloi lasten fyysisen suorituskyvyn kanssa, vaan ennemminkin on kyse liikuntatottumuksista. Lapsena omaksutut liikuntatottumukset kantavat usein aikuisuuteen.

Mikä on sopiva määrä liikuntaa?

 

Vain harvoissa sydänvioissa lasten tai nuorten liikuntaa joudutaan rajoittamaan, näissäkin tapauksissa rajoitukset koskevat pääsääntöisesti kamppailu- ja kontaktilajeja, voimakkaasti kuormittavaa liikuntaa tai kilpaurheilua.

Rajoitukset voivat olla myös väliaikaisia. Esimerkiksi leikkausten jälkeen isompien lasten on hyvä pidättäytyä voimakkaasta rintalastaa kuormittavasta liikunnasta kahdeksan viikkoa. Tässä vaiheessa ei-suositeltavia liikkeitä ovat mm.  punnerrukset, roikkumiset, yläraajojen punttitreeni sekä tramboliinihyppely. Pienten lasten kohdalla on hyvä huomioida, että huvipuistolaitteiden turvakaaret voivat aiheuttaa voimakkaan paineen rintakehälle.

Kaikille sydänlapsille ja – nuorille kuitenkin suositellaan liikuntaa omien voimien sallimissa rajoissa.

Muualla Terveyskylässä

Lastentalon Sydänsairaudet -osiosta löydät tarkempaa tietoa liikuntasuosituksista sydänsairaille lapsille ja siitä, milloin ja miten liikuntaa tulee rajoittaa sydänviasta johtuen.


Edellinen sivu