​​​

​Suomessa syntyy vuosittain noin 550 synnynnäistä sydänvikaa sairastavaa lasta. Lähes kaikki synnynnäiset sydänviat katsotaan harvinaissairauksiksi.

Synnynnäiset sydänviat jaotellaan oikovirtausvikoihin, ahtaumavikoihin ja monimutkaisiin vikoihin, joissa lapselta voi puuttua esimerkiksi toinen sydämen kammioista tai sydänläppä.

Useimpien rakenteellisten sydänvikojen ennuste on hyvä ja myöhäissairastavuus melko vähäinen. Valtaosa synnynnäisen sydänvian takia leikatuista tarvitsee säännöllistä seurantaa läpi elämän. Osa sydänvioista saattaa parantua kokonaan spontaanisti. Joskus vika on niin lievä, että se ei aiheuta minkäänlaista sydämen kuormitusta eikä vikaa tarvitse korjata.

Lasten rakenteelliset sydänviat poikkeavat olennaisesti niistä sydän ongelmista, joita aikuissydänpotilailla pääosin hoidetaan. Hoitohenkilökunnan tulee tuntea lapsen fysiologian ja hemodynamiikan erityispiirteet. Kongenitaalisten eli synnynnäisten sydänvikojen hoito vaatii erityisosaamista sekä sydänvian diagnosoinnissa että hoidossa. Synnynnäisten sydänvikojen hoidossa kirurgiset ja perkutaaniset (katetriteitse tehtävät)tekniikat kehittyvät jatkuvasti. Erityisesti monimutkaisten sydänvikojen hoidossa on tärkeää yhdistää katetritoimenpiteet ja kirurginen hoito, jolloin potilaan elinaikana tarvitsemien leikkausten määrä vähenee.