Munuaisvaltimon ahtauma

Munuaisvaltimon ahtauma

Avainsanat: Munuaisvaltimostenoosi, munuaisverisuonianomalia, mid-aortic syndrome, fibromuskulaarinen dysplasia


Munuaiset saavat verenkierron vatsa-aortasta haarautuvista munuaisvaltimoista (renaaliarteria). Näitä kulkee normaalisti yksi kumpaankin munuaiseen. Joskus valtimo saattaa haarautua matkalla tai rinnalla kulkea toinen, pienempi valtimo. Veri poistuu munuaisista munuaislaskimoa pitkin alaonttolaskimoon.

Munuaisissa on vilkas verenkierto, ne käyttävät lepotilassa lähes neljäsosan sydämen pumppaamasta minuuttitilavuudesta. Munuaisten toiminnalle on oleellista riittävän munuaisten sisäisen verenkierron suodatuspaineen ylläpito. Munuaiset säätelevät tätä painetta eri mekanismeilla vaikuttaen samalla koko elimistön verenpaineeseen. Mikäli munuaisen verenkierto heikkenee, aktivoituvat suodatuspainetta kohottamaan pyrkivät säätelymekanismit. Tällöin koko elimistön verenpaine saattaa nousta, joskus hyvinkin voimakkaasti.

Munuaiseen verta tuovassa valtimossa oleva ahtauma heikentää munuaisen suodatuspainetta. Jos ahtauma on merkittävä ja pitkäkestoinen, seurauksena voi olla munuaisen surkastuminen. Lapsella huonosti verta saava munuainen ei kasva normaalisti.

Sairauden syitä

​Munuaisvaltimo voi olla

  • synnynnäisesti kapea tai
  • ahtaus voi liittyä verisuoniseinämän poikkeavuuteen, ns. fibromuskulaariseen dysplasiaan
  • tai ilmentyä osana muuta oireyhtymää (mm. neurofibromatoosi linkki).

Munuaisvaltimon ahtauma voi esiintyä yksittäisena tai myös osana pallean alapuolisen sydämestä tulevan pääsuonen (aortan) ja sen haarojen kaventumaa (ns. keskiaortan tauti, mid-aortic syndrome). Lapsilla ennen murrosikää todetun kohonneen verenpaineen taustalta löytyy 10 – 20% tapauksista munuaisvaltimon ahtauma.

Oirekuvaus

​Munuaisvaltimon ahtauman oireena on kohonnut verenpaine.

Muita mahdollisia oireita ovat:

  • toistuvat päänsäryt, näköhäiriöt, kouristuskohtaus
  • poikkevuudet veren suolapitoisuuksissa (hypokalemia, alkaloosi), munuaisvajaatoiminta
  • alaraajojen verenkiertohäiriö

Hoito

Perinnöllisyys ja esiintyvyys Suomessa

​Munuaisvaltimostenoosi on monitekijäinen tauti. Se aiheutuu siis useiden geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Taudin esiintyvyydestä Suomessa ei ole tilastollista tietoa. Kansainvälisissä aineistoissa esiintyvyden arvioidaan olevan väestötasolla 3-4%. Lapsuusiällä munuaisvaltimoiden ahtaumat ovat hyvin harvinaisia.


Diagnoosityökalut

Verenpaineen mittaus tulee tehdä huolellisesti ja toistetusti. Luotettavin tutkimus on verenpaineen vuorokausirekisteröinti, jossa mukana kulkeva pieni laite rekisteröi puolen tunnin välein automaattisesti tapahtuvien mittausten tulokset. Menetelmä soveltuu yli kouluikäisille lapsille – pienempien kohdalla kotona tehtävä seuranta kertamittauksilla on luotettavampi.

Munuaisten rakenne ja verenkierto-olosuhteet kuvannetaan Doppler-ultraäänitutkimuksella. Munuaisverenkiertoa voidaan kuvantaa tarkemmin varjoainetehosteisella magneetti- tai tietokonetomografiatutkimuksella.

Kaikkein luotettavin tutkimus on munuaisverisuonten sisäinen varjoainekuvaus, jossa reisivaltimon kautta uitetaan katetri munuaisvaltimoon ja ruiskutetaan varjoainetta näyttämään valtimon rakenteen. Varjoaineen kulku ja siten verisuonen rakenne kuvannetaan läpivalaisulla, jolloin mahdolliset ahtaumakohdat tulevat näkyviin. Samassa yhteydessä voidaan mitata valtimosta paikallisia verenpainetta säätelevien hormonien pitoisuuksia (reniini) ja on myös mahdollista tehdä ahtaumakohtaan laajennus.

Munuaistoimintaa ja elimistön suola- ja happamuustasapainoa tutkitaan myös laboratorikokein: veren reniini- ja aldosteronipitoisuudet, kreatiniini, suola- ja happamuusarvot.

Päivitetty 31.5.2017 5:37