Harvinaissairaan opas: Sopeutumisvaihe

Sairaudesta tulee merkittävä osa omaa elämäntarinaa, mutta se ei hallitse tunne- ja ajatusmaailmaa.

Sopeutumisvaiheessa sairaus tulee jo osaksi muuta elämää ja katse suuntautuu vähitellen tulevaisuuteen. Tapahtuneen kanssa pystyy elämään, eikä se ole mielessä jatkuvasti. Aina välillä tuska voi kuitenkin nousta pintaan, mutta elämässä on myös iloa. Ihminen kykenee suuntautumaan tulevaisuuteen ja luottamus elämään palautuu. Uuden elämäntilanteen menetyksiä sekä mahdollisuuksia voi pystyä jo arvioimaan, ja hiljalleen syntyy uusia tavoitteita. Tunteiden työstäminen ja hyväksyminen on helpompaa.

Kriisiä voi ajatella tai olla ajattelematta.

Tapahtuma ei enää kuluta omaa mielenterveyttä, vaan uusi elämäntilanne on saattanut tuoda jopa lisää voimavaroja. Kriisin kulku ei kuitenkaan ole suoraviivaista, esimerkiksi sairaudesta muistuttavat asiat saattavat tuoda mieleen raskaita tuntemuksia ja tuottaa ahdistusta tai muita oireita.

Monet todella vaikean kriisin kokeneet kertovat muuttuneensa. He kertovat löytäneensä itsestään sellaisia voimavaroja, joita he eivät tienneet olevan olemassakaan. Kriisin seurauksena elämä saattaa tuntua haavoittuvaisemmalta, mutta aiempaa merkityksellisemmältä. Kriisin eri vaiheet ja niiden kesto ovat yksilöllisiä ja kestävät eri ihmisillä eripituisen ajan.

Voimavaroista huolehtiminen korostuu tässä vaiheessa. Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä saada vertaistukea ja olla yhteydessä samassa tilanteessa oleviin. Myös tarve saada lisää tietoa sairaudestaan lisääntyy.

Tee harjoituksia seuraavalla sivulla.

Edellinen sivu Seuraava sivu
 

Päivitetty  29.4.2020