Sairastuneen läheisenä

​Sairastuminen, tieto sairaudesta tai diagnoosista herättää kysymyksiä, ajatuksia ja tunteita paitsi sairastuneessa myös hänen läheisissään. Lähimmäiselle saattaa herätä monenlaisia pelkoja ja ahdistusta sekä sairastuneen puolesta että omaan elämään liittyen. Epävarmuus ja huoli sairastuneen elämästä sekoittuu mahdollisesti arkisiin tilanteisiin ja niissä selviytymiseen.

Miten tukea sairastunutta?

Sairastunut kaipaa kuuntelemista, läsnäoloa ja välittämistä. Aina ei tarvitse edes puhua, vaan aito lähellä oleminen riittää. Toisaalta sairaudesta ja siihen liittyvistä kokemuksista on hyvä yhdessä jutella. Sairastuneella voi kertoa myös omista tunteista, huolesta ja siitä, ettei aina tiedä, miten voisi auttaa tai millaista tukea sairastunut kaipaisi. "Millaista tukea tai apua kaipaisit"- voisi avata keskustelun.

Salli kaikki tunteet

Tieto sairaudesta herättää usein erilaisia tunteita, kuten pelkoa, epäuskoa, surua, kauhua, toivottomuutta tai katkeruutta. Tunteita on hyvä tunnistaa ja tuoda esiin puhumalla.

Sairastuneen omainen tai ystävä voi olla hämmentynyt ja ihmeissään. Omat tunteet ovat pinnassa ja samalla haluaisi tukea sairastunutta läheistä. Tärkeintä on kuunnella ja lohduttaa tarpeen mukaan. Myös omia tunteitaan voi tuoda esille aidosti. Omien tunteiden peittely ei kuitenkaan täysin onnistu. Sairastumiseen suhtautumista on hyvä punnita yhdessä ja myös surra yhdessä asioita, joista ehkä joudutaan luopumaan tai tekemään uudella tavalla. Kriisivaiheen jälkeen voidaan yhdessä suunnitella elämää eteenpäin ja miettiä, miten sairauden kanssa eläminen sujuu parhaiten.

Aina sanojakaan ei tarvita, läsnäolo ja huomaaminenkin tuntuvat hyvälle.

Tosiasioista puhuminen johtaa hyväksyntään

On tärkeää pysytellä tosiasioissa. Totuudenmukaisuus ja rehellisyys on aina parempi vaihtoehto kuin asioiden kaunistelu. Kun lapsi sairastuu vakavasti, hänelläkin on oikeus tietää oman kehitystasonsa mukaisesti, mistä on kyse. Jos asioita jätetään pimentoon, ne saattavat tulla ilmi vahingossa ja väärää kautta, ja se on suurempi sokki kuin totuuden kuuleminen. Totuuden mukaisesti puhuminen auttaa sekä sairastunutta että hänen läheisiään sairauden ja tilanteen hyväksymisessä.

Rinnalla kulkeminen

Perhe, ystävät ja läheiset ovat tärkeä tukijoukko sairastuneelle varsinkin vaiheessa, jolloin sairaus tuntuu vielä vieraalta. Lähimmäiset ovat rinnalla kulkijoina myös silloin kun sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. Rinnalla kulkemisen ei tarvitse aina olla sairastuneen tilanteen pohtimista tai myötäelämistä, vaan huomiota voi viedä myös pienistä hetkistä ja päivistä iloitsemiseen. On hyvä välillä kääntää ajatuksia pois sairaudesta ja keskittyä muihin asioihin. Yhdessä voidaan lukea kirjaa, soittaa ystäville, katsella elokuvia tai kertoa tarinoita viime aikojen tapahtumista.

Rinnalla kulkijan kanssa voi tehdä myös asioita, joita tehtiin ennen sairastumista. Arkisten ilojen löytäminen sairastumisen jälkeenkin on tärkeää.  Parasta apua on keksiä mukavaa tekemistä ja vetää sairastunutta mukaan hänelle mieleisiin harrastuksiin. Kannattaa käyttää myös mielikuvitusta. Jos vaikkapa sairastunut ei jaksa tanssia, voidaan yhdessä kuunnella musiikkia ja lähimmäinen voi tapailla tanssiaskelia. Usein jo pelkät mielikuvat virkistävät, mielikuvaharjoittelua käytetään kuntoutuksessakin. 

Jos synkät mielialat tuntuvat valtaavan sairastuneen, on viisasta etsiä sairastuneelle ammattiapua. Apua kannattaa kysyä hänen hoitopaikan henkilökunnalta, joka voi järjestää tapaamisen esimerkiksi psykiatrisen hoitohenkilökunnan, sosiaalityöntekijän tai papin kanssa. Apua voi etsiä myös Mielenterveystalosta löytyvän palveluiden hakukoneen avulla. Sieltä löytyy myös oirenavigaattori, jota voi hyödyntää oikean palvelutahon määrittelyssä.  

Tukijoukkojen jaksaminen on tärkeää

On luonnollista, että läheiset ihmiset kuuntelevat toistensa huolia ja kulkevat rinnalla kriisien keskellä. Perhe ja ystävät eivät kuitenkaan voi toimia terapeutteina. Lähimmäisen auttamiseksi ja tukemiseksi kannattaa miettiä sellaisia keinoja ja muotoja, joissa omat vahvuudet ja voimavarat ovat käytössä ja joissa ei kuormitu liiallisesti.

Sairastuneen ihmisen läheisen on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Koska sairastunut tarvitsee lähimmäistään, omien voimavarojen huoltaminenkin koituu sairastuneen parhaaksi. Tämä on hyvä muistaa varsinkin silloin, kun tuntee huonoa omaatuntoa omien hetkien järjestämisestä tai tuntuu siltä, että ei olisi oikeutta hemmotella itseään.

Muualla Terveyskylässä

Kuntoutumistalosta löydät Tukea läheiselle -oppaan. Opas on tarkoitettu sinulle, jonka läheinen on sairastunut. Opas keskittyy antamaan läheisille tietoa ja keinoja ylläpitää omaa hyvinvointia sairastuneen tukena riippumatta sairaudesta tai sairauden vaiheesta.  Löydät oppaasta mm. tietoa mistä voit saada tukea.