Vinkkejä sairastuneen läheiselle

Sairastunut tarvitsee tukea, mutta lähimmäisen kannattaa huolehtia myös omista voimavaroista.

Sairastuminen, tieto sairaudesta tai diagnoosista herättää kysymyksiä, ajatuksia ja tunteita paitsi sairastuneessa myös hänen läheisissään. Lähimmäiselle saattaa herätä monenlaisia pelkoja ja ahdistusta sekä sairastuneen puolesta että omaan elämään liittyen. Epävarmuus ja huoli sairastuneen elämästä sekoittuu mahdollisesti arkisiin tilanteisiin ja niissä selviytymiseen.

Miten tukea sairastunutta?

Sairastunut kaipaa kuuntelemista, läsnäoloa ja välittämistä. Aina ei tarvitse edes puhua, vaan aito lähellä oleminen voi riittää. Toisaalta sairaudesta ja siihen liittyvistä kokemuksista on hyvä yhdessä jutella. Sairastuneella voi kertoa myös omista tunteista, huolesta ja siitä, ettei aina tiedä miten voisi auttaa tai millaista tukea sairastunut kaipaisi. "Millaista tukea tai apua kaipaisit"- voisi avata keskustelun.

Salli kaikki tunteet

Tieto sairaudesta herättää usein erilaisia tunteita, kuten pelkoa, epäuskoa, surua, kauhua, toivottomuutta tai katkeruutta. Tunteita on hyvä tunnistaa ja tuoda esiin puhumalla.

Sairastuneen omainen tai ystävä voi olla hämmentynyt ja ihmeissään. Omat tunteet ovat pinnassa ja samalla haluaisi tukea sairastunutta läheistä. Tärkeintä on kuunnella ja lohduttaa tarpeen mukaan. Myös omia tunteitaan voi tuoda esille aidosti. Omien tunteiden peittely ei kuitenkaan täysin onnistu. Sairastumiseen suhtautumista on hyvä punnita yhdessä ja myös surra yhdessä asioita, joista ehkä joudutaan yhdessä luopumaan tai tekemään uudella tavalla. Kriisivaiheen jälkeen voidaan yhdessä jo suunnitella elämää eteenpäin ja miettiä, millaisissa asioissa sairauden kanssa eläminen sujuu parhaiten.

Aina sanojakaan ei tarvita, läsnäolo ja huomaaminenkin tuntuvat hyvälle.

Tosiasioista puhuminen johtaa hyväksyntään

On tärkeää pysytellä tosiasioissa. Totuudenmukaisuus ja rehellisyys on aina parempi vaihtoehto kuin asioiden kaunistelu. Kun lapsi sairastuu vakavasti, hänelläkin on oikeus tietää oman kehitystasonsa mukaisesti, mistä on kyse. Jos asioita jätetään pimentoon, ne saattavat tulla ilmi vahingossa ja väärää kautta, ja se on suurempi sokki kuin totuuden kuuleminen. Totuuden mukaisesti puhuminen auttaa sekä sairastunutta että hänen läheisiään sairauden ja tilanteen hyväksymisessä.

Rinnalla kulkeminen

Perhe, ystävät ja läheiset ovat tärkeä tukijoukko sairastuneelle varsinkin shokki- ja kriisivaiheen aikana, jolloin sairaus tuntuu vielä vieraalta. Lähimmäiset ovat rinnalla kulkijoina myös silloin kun sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. Rinnalla kulkemisen ei tarvitse aina olla sairastuneen tilanteen pohtimista tai myötäelämistä, vaan huomiota voi viedä myös pienistä hetkistä ja päivistä iloitsemiseen. On hyvä välillä kääntää ajatuksia pois sairaudesta ja keskittyä muihin asioihin. Yhdessä voidaan lukea kirjaa, soittaa ystäville, katsella elokuvia tai kertoa tarinoita viime aikojen tapahtumista.

Rinnalla kulkijan kanssa voi tehdä myös asioita, joita tehtiin ennen sairastumista. Arkisten ilojen löytäminen myös sairastumisen jälkeen on tärkeää.  Parasta apua on keksiä mukavaa tekemistä ja vetää sairastunutta mukaan hänelle mieleisiin harrastuksiin. Kannattaa käyttää myös mielikuvitusta. Jos vaikkapa sairastunut ei jaksa tanssia, voidaan yhdessä kuunnella musiikkia ja lähimmäinen voi tapailla tanssiaskelia. Usein jo pelkät mielikuvat virkistävät ja mielikuvaharjoittelua käytetään kuntoutuksessakin. 

Jos synkät mielialat tuntuvat valtaavan sairastuneen, on viisasta etsiä sairastuneelle ammattiapua. Mielenterveystalo.fi- palvelusta löytyy lisätietoa.

Tukijoukkojen jaksaminen on tärkeää

On luonnollista, että läheiset ihmiset kuuntelevat toistensa huolia ja kulkevat rinnalla kriisien keskellä. Perhe ja ystävät eivät kuitenkaan voi toimia terapeutteina. Lähimmäisen auttamiseksi ja tukemiseksi kannattaa miettiä sellaisia keinoja ja muotoja, joissa omat vahvuudet ja voimavarat ovat käytössä ja joissa ei kuormitu liiallisesti.

Sairastuneen ihmisen läheisen on tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnistaan. Koska sairastunut tarvitsee lähimmäistään, omien voimavarojen huoltaminenkin koituu sairastuneen parhaaksi. Tämä on hyvä muistaa varsinkin silloin, kun tuntee huonoa omaatuntoa omien hetkien järjestämisestä tai tuntuu siltä, että ei olisi oikeutta hemmotella itseään. Väsynyt ei jaksa auttaa toista väsynyttä. 

Muistilista sairastuneen läheiselle:

  • Sairastaminen ja sairastuminen on kriisi koko perheelle. Sopeutuminen tilanteeseen vie aikaa.

  • Monenlaiset tunteet, kuten pelko ja epätietoisuus kuuluvat asiaan.

  • Hanki luotettavaa tietoa sairaudesta.

  • Halutessasi lisätietoa läheisesi sairaudesta, kysy voisitko päästä mukaan seuraavalle hoitaja- tai lääkärikäynnille. 

  • Tapaa muita vastaavassa tilanteessa olevia ja hakeudu vertaistuen pariin.

  • Hae tarvittaessa itsellesi apua työterveyshuollosta tai omalta terveysasemalta. Keskustelu ammattilaisen kanssa voi auttaa.

  • Tunnista omat rajasi ja pidä huolta omasta jaksamisestasi. Huolehdi omasta hyvinvoinnista. Syö, nuku, liiku, lepää ja tapaa muitakin sinulle tärkeitä ihmisiä.

  • Muista, että sairaus perheessä on yksi asia. Elämässänne on muitakin asioita ja sairaudesta huolimatta voitte tehdä monia mukavia asioita. 

.

Päivitetty 17.1.2017 14:14

Väsynyt ei jaksa auttaa toista väsynyttä.

Sairaus perheessä on yksi asia - elämässänne on muutakin!