Sopeutumisen tueksi

Sairastumiseen tai diagnoosin kuulemiseen liittyvän shokkivaiheen jälkeen alkaa sopeutuminen ja sairauden hyväksyminen osaksi elämää. Miten sopeutumista voi itse edesauttaa?

Voimaannu lamaantumisen sijaan 

Ihminen on saattanut elää harvinaissairauden kanssa jo pitkään ennen kuin diagnoosia aletaan määritellä. Diagnoosin löytyminen ei ole itsestäänselvyys. Joskus selkeää diagnoosia ei aina pystytä edes antamaan, koska kyse on harvinaisista ja mahdollisesti yksilöllisistäkin sairauksista.

Tutkimukset ja oireiden kartoitus antavat kuitenkin hyvin usein luotettavaa tietoa tilanteesta sekä sairauden kanssa elämisestä. Toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen kartoittaminen nouseekin diagnoosia tärkeämpään rooliin. Sairauden kanssa elämistä on tarpeen harjoitella vaihe vaiheelta ja saatuja hoito-ohjeita on sovellettava omaan elämäntilanteeseen sekä omiin tottumuksiin. Sairauden luonteen sekä tarvittavien arkisten hoitotoimien ymmärtäminen auttaa jäsentämään ja hyväksymään tilanteen. Sopeutuminen etenee päivä, viikko ja kuukausi kerrallaan.
Lamaantuminen ja sairastumisen jatkuva murehtiminen sen sijaan ei edistä sopeutumista. 

Voimaantuminen ja hoitomotivaatio

Seuraavassa videossa psykologi Minna Helkavaara HUS Psykiatriasta kertoo voimaantumisesta ja hoitomotivaatiosta.

Tunteet, ajatukset ja toiminta

Kun olet sairas eikä oireille löydy selitystä, monenlaiset tunteet risteilevät mielessä ja kehossa.
 

"Epävarmuuden tunnetta, pelkoa, surua, kiukkua… Ärtymystä hoitojärjestelmääkin kohtaan. Miksi asiantuntijat eivät osaa vastata? Miksi kaikki on niin vaikeaa?" kuvaa HUS Psykiatrian psykologi Minna Helkavaara.

Jos taudinmääritystä joutuu odottamaan pitkään, tunnemyrsky yleensä laantuu. Loputtomalta tuntuva selvittely voi nostaa pintaan turhautumista, katkeruutta ja kyynisyyttä.

Joskus hoitavat ammattilaiset epäilevät, että vaivojen taustalla on psyykkinen syy tai haluavat ohjata potilaan psykiatrian puolelle saamaan henkistä tukea. Tämä saattaa nostattaa pettymyksen, jopa loukkaantumisen tunteita.

"Osa sairastuneista taas kokee helpottavana, että pääsee keskustelemaan ja saa apua esimerkiksi kipukokemuksista selviytymiseen", psykologi Helkavaara kertoo. 

Jaksaminen on koetuksella, jos joutuu yhä uusiin tutkimuksiin ja hoitokokeiluihin. Silloin on tärkeää huolehtia elämän perusasioista: nukkua riittävästi, liikkua ja syödä säännöllisesti ja hoitaa ihmissuhteita – jutella sukulaisten ja ystävien kanssa muustakin kuin sairaudesta. Jos mieliala alkaa laskea, perusasioista huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää.

Ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa. Positiiviset ajatukset ruokkivat positiivisia ja negatiiviset negatiivisia tunteita. Ikäviin ajatuksiin juuttuminen lisää vaaraa masentua ja lamaantua. Yksinkertaisen testin avulla on helppo itse selvittää, onko masennus päässyt hiipimään mieleen. 

Voimaantuminen on lamaantumisen vastakohta.

"Kun jaksaa mennä eteenpäin ja toimia, sairaudesta ei tule kaiken keskipiste, vaikka se välillä viekin ison osan keskittymisestä ja ajatuksista" , Helkavaara sanoo.

Viime kädessä voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Kun oma halu jatkaa eteenpäin on syttynyt, läheistenkin on helpompi auttaa.

Jaksamisen tueksi

Jaksamista voi joskus auttaa jo pelkästään arkisten asioiden tarkastelu ja niiden muuttaminen hyvinvointia lisääviksi.

Työkaluja mielen hyvinvointiin

Arkea on hyvä tarkastella aika ajoin mielen hyvinvointia tukevaksi. Myös itsetutkiskelu ja omien voimavarojen tarkastelu on hyödyllistä. Paljon materiaalia mielen hyvinvoinnin tukemiseen löytyy Mielenterveystalon sisällöistä.

Työkaluja mielenhyvinvointiin -omahoito-ohjelma

Kokeile virkistyshetkeä luonnossa, vaikka et pääsisikään ulkoilemaan.

Virtuaaliset metsäkävelyvideot

Tiesitkö, että mindfullnessista eli tietoisuustaidoista on hyötyä kivunhallintaan ja mielen tasapainottamiseen?

Tyyni -hyväksyvä tietoinen läsnäolo -omahoito-ohjelma

Työkaluja itsearviointiin

Mikäli sinulla on herännyt huoli jaksamisestasi, kokeile luotettavia itsearviointeja Mielenterveystalon työkaluilla.

Itsearviointi

Mistä ammattiapua?

Mikäli toivot, että pääsisit keskustelemaan voinnistasi ammattilaisen kanssa, pyydä hoitavalta lääkäriltäsi tai hoitajalta neuvoja.

Tutustu Mielenterveystalon oirenavigaattoriin ja palveluohjaukseen, jos haluaisit psyykkistä apua.

Mielenterveystalon palvelunohjaus

Potilasjärjestöt ja vertaistuki

Kun saat tietää sairaudestasi, ota yhteyttä sinulle sopivaan potilasjärjestöön ja kysele, millaisia palveluita heillä on tarjolla.

Vertaistuki on samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien tai samankaltaisesta kriisitilanteesta selvinneiden ihmisten antamaa keskinäistä apua ja tukea toisilleen. Se on joko vapaamuotoista tai  järjestäytynyttä. Vertaisen osaaminen ja tieto perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Vertaisilta saa usein ainutlaatuista ymmärrystä omaan tilanteeseen sekä vinkkejä arjen haasteista selviytymiseen.


Edellinen sivu

 

Lisätietoa