Ihotautien ja allergologian erikoislääkärillä on lääketieteen lisensiaatin tutkinto pohjakoulutuksena ja sen jälkeen hän on suorittanut vähintään kuuden vuoden pituisen erikoistumiskoulutuksen ja ihotautien ja allergologian erikoislääkärin tutkinnon. Ihotautilääkäreillä on pitkä perinne erityisesti laskimo- ja turvotusperäisten haavojen hoidossa.
Ihotautilääkärit ovat erikoistuneet näiden haavojen ns. konservatiiviseen eli ei-kajoavaan hoitoon. Lisäksi ihotautilääkärit ovat erikoistuneita selvittämään haavojen juurisyytä ja hoitamaan harvinaisia ja epätyypillisiä haavoja.
Moniammatillisuus on usein avain haavojen menestyksekkääseen hoitoon ja ihotautilääkärit tekevät yhteistyötä muiden erikoisalojen, kuten verisuoni- ja plastiikkakirurgien sekä sisätautilääkäreiden kanssa. Myös yhteistyö muiden ammattiryhmien, kuten haavanhoitajien, ravitsemusterapeuttien, jalkaterapeuttien, fysioterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden sekä kuntohoitajien kanssa on tärkeää.
Lääkäriliitto perusti vuonna 2015 uuden erityispätevyyden, haavanhoidon erityispätevyyden. Haavanhoidon erityispätevyysohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisesti diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä haavojen hoidossa sekä lisätä sekä eri erikoisalojen että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä. Erityispätevyyden suorittamiseksi edellytetään pääsääntöisesti erikoislääkärin tutkintoa joillakin seuraavista erikoisaloista: geriatria, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ortopedia, yleiskirurgia, endokrinologia, yleislääketiede, ihotaudit ja allergologia, sisätaudit tai infektiosairaudet.
Pätevyyteen vaaditaan kahden vuoden käytännön palvelu haavoja hoitavassa yksikössä sekä teoreettiseksi palveluksi 10 koulutuspäivää kansallisissa ja kansainvälisissä haavakoulutuksissa sekä kuuden potilastapauksen kirjoittaminen kirjallisuusviitteiden valossa. Tavoitteena on, että erityispätevyyden hankkinut henkilö pystyy itsenäisesti tutkimaan ja hoitamaan suositusten mukaisesti haavapotilaita sekä pystyy toimimaan kouluttajana ja asiantuntijana.
Plastiikkakirurgilla on lääketieteen lisensiaatin tutkinto pohjakoulutuksena ja sen jälkeen hän on suorittanut vähintään kuuden vuoden pituisen erikoistumiskoulutuksen ja plastiikkakirurgian erikoislääkärin tutkinnon. Plastiikkakirurgit korjaavat ulkomuotoon ja toimintaan liittyviä häiriöitä.
Plastiikkakirurgin työ on pääasiassa korjaavaa kirurgiaa, jota tehdään muun muassa erilaisten kasvainten, vammojen tai synnynnäisten kehityshäiriöiden hoitamiseksi.
Plastiikkakirurgit toimivat myös yhteistyössä muiden kirurgian erikoisalojen kanssa. Haavojen hoidossa plastiikkakirurgia tarvitaan silloin, jos haava on laaja, sieltä paljastuu tärkeitä rakenteita kuten verisuonia, hermoja, jänteitä tai luita, jotka vaativat kudospeittoa, tai jos haavassa on paljon kuollutta kudosta tai se on vakavasti infektoitunut.
Plastiikkakirurgi tekee haavan puhdistusleikkauksia ja haavan peittoleikkauksia erilaisin rekonstruktiivisin eli korjaavan kirurgian menetelmin ihonsiirrosta erilaisiin kielekepeittoihin. Plastiikkakirurgit hoitavat myös hankalia arpia.
Lisätietoa:
Haavojen sulkumenetelmiä
Verisuonikirurgi selvittää, onko pitkittyneen haavan taustalla vika valtimo- tai laskimoverenkierrossa. Hän suunnittelee verenkiertoa korjaavat toimenpiteet ja tekee verisuonikirurgisia ja suonensisäisiä toimenpiteitä. Erikoistuneet röntgenlääkärit tekevät myös suonensisäisiä toimenpiteitä. Verisuonikirurgit seuraavat verisuonten hoidon tuloksia ja antavat ohjeita riskitekijöiden hoidosta.