Naarmut, pintahaavat ja niin sanottu asfaltti-ihottuma ovat pinnallisia, kirveleviä haavoja, jotka syntyvät esimerkiksi raapaisusta tai kaaduttaessa asfaltille tai soratielle. Tyypillisiä paikkoja ovat sääret, polvet, kämmenet, käsivarret ja kasvot.
Asfaltti-ihottuman alue kannattaa puhdistaa suihkuttamalla sitä kehonlämpöisellä vedellä, kunnes kaikki hiekka ja maa-aines on saatu pois. Hiekan poistossa voi käyttää apuna pehmeää hammasharjaa, kivien ja tikkujen poistossa pinsettejä.
Jos haava-alue sijaitsee näkyvällä alueella, kuten kasvot, ja haavaa ei saa puhdistettua esimerkiksi kivun vuoksi, on syytä hakeutua lääkäriin. Ihon alle jäänyt hiekka saattaa jättää pysyvän värimuutoksen ihoon.
Suojaa haava haavaan tarttumattomalla sidoksella, esimerkiksi rasvaverkkosidoksella, ja laita sen päälle haavaeritettä imevä haavatyyny. Ensimmäisten päivien ajan haavaa on hyvä suihkuttaa päivittäin ja vaihtaa puhtaat sidokset. Mikäli haavaan tulee tulehduksen merkkejä, ota yhteys lääkäriin.
Palkeenkieli on ihosta repeytynyt, toisesta päästä kiinni oleva iholiuska, joka on usein kolmion muotoinen. Se voi tulla esimerkiksi hedelmää leikatessa veitsestä sormeen tai kun paljas sääri osuu tuolin reunaan. Pienet palkeenkielihaavat paranevat usein kotikonstein, mutta suuremmat (yli 3 cm) saattavat vaatia lääkärin hoitoa.
Palkeenkielihaava hoidetaan puhdistamalla haava ja sitä ympäröivä iho kevyesti juoksevan veden alla. Jos haava vuotaa verta, paina sitä 5–10 minuutin ajan esimerkiksi sidetaitoksella, kunnes verenvuoto lakkaa. Oikaise rullaantunut tai siirtynyt ihokaistale takaisin ihopuutoskohtaan, apuna voit käyttää puhtaita pinsettejä.
Suojaa haava haavaan tarttumattomalla sidoksella, kuten rasva- tai silikoniverkolla ja haavaeritettä imevällä haavatyynyllä, ja kiinnitä sidokset ihoon teipillä tai kierresidoksella. Vaihda puhtaat haavasidokset noin kolmen vuorokauden välein ja tarkasta haavan tilanne. Jos sidos on tarttunut haavaan kiinni, kastele se lämpimällä vedellä ja odota noin 10 minuuttia ennen irrotusta. Jos vesi ei irrota sidosta, voi haavan päälle kaataa iho- tai ruokaöljyä, joka irrottaa sidoksen. Jos haava on puhdas ja kuivan näköinen, sitä ei tarvitse sidevaihtojen yhteydessä erityisesti puhdistaa.
Mikäli haavassa ilmenee tulehduksen merkkejä tai sen paraneminen ei edisty 1–2 viikon aikana, ota yhteys lääkäriin.
Viiltohaava syntyy terävästä esineestä, kuten veitsestä tai lasista. Haava voi olla pinnallinen tai syvä. Huomioi jännevamman mahdollisuus.
Viiltohaava hoidetaan huuhtelemalla haava kevyesti juoksevan veden alla. Purista haavan reunat yhteen ja sulje haava haavateipillä tai perhoslaastarilla.
Peitä haava hengittävällä laastarilla tai sidetaitoksella. Kiinnitä sidetaitos teipillä tai kierresiteellä. Pidä haava kuivana. Vaihda sidos noin kahden vuorokauden välein tai aina, jos se kastuu, ja tarkasta haavan tilanne. Epäillessäsi tulehdusta, ota yhteys lääkäriin.
Pistohaava syntyy, kun terävä esine, esimerkiksi naula, tikku tai puukko lävistää ihon. Haava saattaa näyttää ulospäin pieneltä, mutta vaurio voi ulottua syvälle kudoksiin. Epäiltäessä syvää vauriota on syytä hakeutua päivystykseen.