Vaskuliitin käynnistäjänä voi olla viruksen tai bakteerin aiheuttama tulehdus, lääkeaineet, sidekudossairaus tai joskus pahanlaatuinen kasvain. Usein vaskuliitin aiheuttaja jää kuitenkin avoimeksi.
Vaskuliitti voi rajoittua pelkästään ihoon, tai se voi oireilla myös muissa elimissä (esim. munuaiset tai keuhkot). Yleisin iholla ilmenevistä vaskuliiteista on pienten verisuonten vaskuliitti, niin kutsuttu leukosytoklastinen vaskuliitti.
Vaskuliitille ovat tyypillisiä kivuliaat, reuna-alueiltaan sinertävät haavat, joissa on mustaa tai keltaista katetta. Haavat ovat yleensä symmetrisesti esimerkiksi molemmin puolin alaraajoissa. Ympäröivällä iholla on usein punaista tai kirjavaa verkkomaista kuvioitusta.
Katso aiheeseen liittyvä kuva. Kuva saattaa aiheuttaa voimakkaita tunteita.
Vaskuliittihaava
Mikäli ihovaskuliittia epäillään, laaditaan yleensä kiireellinen lähete erikoissairaanhoitoon ihotautilääkärin arvioon. Diagnoosi varmistetaan ihokoepaloilla erikoissairaanhoidossa. Hoito aloitetaan usein suun kautta annosteltavalla kortikosteroidilla. Monielinvaskuliittia hoitavat sisätauti- tai reumalääkärit.
Vaskuliitti eli verisuonitulehdus on ihotulehdus, jonka taustalla on immunologinen reaktio.