Lääkäri tunnistaa sydämen vajaatoiminnan rintakehältä otetusta röntgenkuvasta tai sydämen ultraäänitutkimuksessa.
Verinäytteestä mitattavan natriureettisen peptidin kohonnut arvo viittaa myös sydämen vajaatoimintaan, mutta ei riitä diagnoosiin ainoana tutkimuksena.
Sydämen vajaatoiminnan tavallisimmat oireet ovat väsyminen, hengenahdistus ja alaraajaturvotukset. Turvonneeseen jalkaan kehittyy helposti säärihaava.
Vajaatoiminen sydän ei jaksa pumpata tarvittavaa määrää verta elimistön tarpeisiin, joka aiheuttaa nopeaa väsymistä rasituksessa, joskus ihan pienessäkin.
Sydämen vajaatoimintaan liittyvä verenkierron häiriö voi aiheuttaa nesteen haitallista kertymistä keuhkoihin, jolloin oireena on hengenahdistus.
Neste voi kertyä myös alaraajoihin aiheuttaen turvotusta jalkateriin, sääriin ja pahimmillaan jopa reisiin asti. Turvotuksen takia sääriin tulee helposti haavoja, jotka paranevat hitaasti ja huonosti. Turvotusta voi itse vähentää pitämällä jalkoja koholla päivän mittaan.
Turvotusta hoidetaan myös terveydenhuollon ammattilaisen suunnittelemalla turvotuksen estohoidolla.
Lisätietoa:
Mitä tarkoitetaan kompressiohoidolla? (Ihotautitalo)
Sydämen vajaatoiminnan hoitona käytetään taustasairauden lääkehoidon lisäksi usein nesteenpoistolääkkeitä, joskus myös nesterajoitusta. Painon säännöllinen mittaus on tärkeää.
Sydämen vajaatoiminnan hyvä hoito on tärkeää myös alaraajahaavojen hoidossa sekä niiden ennaltaehkäisyssä. Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan ensisijaisesti hoitamalla sen taustalla olevaa sairautta.
Tärkeimmät lääkkeet hoidossa ovat ACE-estäjät, nesteenpoistolääkkeet ja beetasalpaajat.
Jos suolan käyttö on runsasta, on hyvä vähentää sen määrää ruoassa, koska ylimääräinen suola kerää nestettä elimistöön.
Joskus hoidossa tarvitaan nesterajoitusta ylimääräisen nesteen poistamiseksi elimistöstä. Säännöllinen painon seuranta on tärkeää ja sen nousuun reagoiminen saattaa estää vajaatoiminnan pahenemisen, kun lääkitystä päästään tehostamaan ajoissa.