Aivokuolleilta saaduista munuaisista on jatkuva pula. Kaikille ei löydy sopivaa siirrettä ajoissa.
– Munuaisensiirtojen tarve kasvaa, sillä dialyysihoitoa tarvitsevien määrä lisääntyy ja odotusajat siirtoon pidentyvät. Uutta munuaista kuolleelta luovuttajalta joutuu odottamaan keskimäärin kaksi vuotta. Elävän munuaisen luovutuksen lisääminen on yksi keino lyhentää siirtoa tarvitsevien odotusaikaa, sanoo dosentti, nefrologi Ilkka Helanterä.
Munuaisen luovutus on turvallinen toimenpide huolellisesti tutkitulle luovuttajalle. Ihminen pärjää hyvin myös yhdellä munuaisella. Jäljelle jäänyt munuainen pystyy parantamaan toimintaansa niin, että se vastaa usein lähes normaalia kahden munuaisen toimintaa.
– Munuaisensiirtoa tarvitseva saa elävältä luovuttajalta tutkitusti terveen munuaisen ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana, jolloin vältytään pitkältä ja epävarmalta odotusajalta. Siirre alkaa toimia yleensä välittömästi ja sen ennuste on parempi, Helanterä jatkaa.
Vaikka sukulaissuhdetta ei munuaisen luovuttamista harkitsevalta enää vaadita, pitää kudostyypin olla kuitenkin sopiva. Lisäksi luovuttajan pitää olla perusterve, ja käydä edelleen läpi tarkat tutkimukset. Tutkimuksiin kuuluu myös psykiatrin arvio, jolla pyritään varmistamaan luovutuksen vapaaehtoisuus.
Uuden kudoslain myötä myös anonyymit luovutukset voivat olla tulevaisuudessa mahdollisia.