Kun ihminen sairastuu diabetekseen, diabeteshoitaja opettaa alkuvaiheen välttämättömät asiat, jotta diabeteksen kanssa pärjää ensi viikot. Ensimmäisen vuoden aikana käydään sitten asteittain läpi diabeteksen omahoidossa tarvittavat taidot ja tiedot.
Henkilön elämäntilanne, ateria- ja liikuntatottumukset kartoitetaan, jotta ohjaus voidaan kohdentaa yksilöllisesti. Henkilön vointi ja kokonaistilanne sekä paikkakuntakohtaiset käytännöt ratkaisevat, aloitetaanko hoidon ohjaus vastaanottokäynnillä vai vuodeosastolla.
Diabetekseen sairastuminen voi olla kokemuksena aina yksilöllinen ja riippuu muun muassa diabetestyypistä, elämäntilanteesta, aikaisemmista diabeteskokemuksista ja –tiedoista. Siksi hoidon ohjauksen toteutus ja aikataulu tulee suunnitella yksilöllisesti. Sairauden toteamisvaiheessa on oltava valmius käsitellä sairastumisen aiheuttamia tunteita ja pelkoja. Tarvittaessa henkilö ohjataan psykologin vastaanotolle. Läheinen tai läheiset otetaan mukaan ohjaukseen, mikäli henkilö niin haluaa.
Sairastumisen alkuvaiheessa ei välttämättä heti tiedetä, mistä diabetestyypistä on kyse. Se kuitenkin selviää ajan kanssa. Hoidon tavoitteet sovitaan yksilöllisesti, mutta tavallisesti alkuvaiheessa sokeritasapainon tavoitteet ovat hieman yleisiä suosituksia löyhemmät, jotta vältytään liian nopealta verensokerin laskulta.
Kaikkea ei tarvitse oppia heti, diabetekseen tottuminen ja omahoidon omaksuminen vaativat aikaa.
Alkuvaiheessa opittavaa
Aluksi riittää, että tunnet ja osaat annostella insuliinisi tai muut lääkkeesi, mitata verensokerin ja tiedät miten pitää toimia, jos verensokeri on liian matala tai hälyttävän korkea.
Ruokavaliosta riittää, kun hallitset perusteet ja osaat annostella ateriainsuliinia, mikäli sinulle sellainen on aloitettu.
Diabeteksesta löytyy paljon tietoa, mutta älä kiirehdi ja vaadi itseltäsi liikaa.
Käytä vain luotettavia tiedon lähteitä.
Alkuvaiheessa hoitokontakteja on useammin, joten et jää asioiden kanssa yksin.
Käyntien välillä voit myös aina kysyä neuvoa hoitopaikastasi.
Ohjauksen tueksi annetaan kirjallista materiaalia ja ohjataan itsenäiseen tiedon hankkimiseen luotettavista tietolähteistä.
Tyypin 1 diabetekseen sairastuneen alkuvaiheen ohjauksen sisältö
- insuliinipuutos ja sen korvaaminen
- yleiset hoitotavoitteet ja omat hoitotavoitteet
- omien insuliinien vaikutusajat ja toiminta
- insuliinin pistosvälineet, pistostekniikka, pistosalueet
- pistoksen harjoittelu
- insuliinin säilytys ja säilyvyys
- verensokerin mittaaminen ja tarvittavat välineet
- sopivat mittausajankohdat ja miten tulosten mukaan toimitaan
- verensokerin oma tavoite ennen ateriaa ja aterian jälleen
- verensokerin mittaustulosten kirjaaminen / tallentaminen ja lähettäminen hoitoyksikköön
- veren ketoaineiden mittaaminen ja tulosten tulkinta
- liian matalan verensokerin tunnistaminen ja hoitaminen
- ruokavalion perusteet alustavasti, ateriarytmi ja hiilihydraattilähteet
- hiilihydraattien arviointi
- hoitotarvikelähete ja välineiden hankinta
- lääkereseptit
- lääkärinlausunnot: b-lausunto lääkkeiden erityiskorvattavuudesta ja tarvittaessa haitta-asteesta verotusta varten
- tarvittaessa sairausloma toipumista ja diabeteksen omahoidon opettelua varten
- yhteystiedot hoitopaikkaan
- seuraava käynti ja siihen valmistautuminen.
- jatkosuunnitelma
Alkuvaiheen ohjauksen jälkeen asioita kerrataan tarpeen mukaan ja tietoutta syvennetään. Pikkuhiljaa tietoa sovelletaan muuttuviin tilanteisiin jokapäiväisessä elämässä. Oman kokemuksen kautta oppiminen on diabeteksen hoidossa oleellista, koska diabetes on yksilöllinen sairaus.
Diabetes on elinikäinen sairaus ja siksi myös hoidon ohjauksen pitää olla jatkuvaa. Elämäntilanteet muuttuvat ja sen myötä muuttuvat myös omahoidon haasteet. Uusi tutkimustieto ja uudistuva teknologia edellyttävät uusien asioiden omaksumista ja päivitetyn tiedon saantia.
Päivittäinen omahoito voi myös luonnollisesti aiheuttaa hoitoväsymystä tai elämäntilanne voi muuten olla kuormittava. Näissä tilanteissa tarvitaan enemmän tukea omahoidon sujumiseksi.
Jos diabeteksen lisäksi tai ohella todetaan muita sairauksia, myös hoidon ohjaus muuttuneessa tilanteessa tulee turvata.
Tyypin 1 diabetesta sairastavan jatko-ohjaus, tietojen syventäminen ja päivittäminen
- verensokerin mittaustulosten tulkinta ja hyödyntäminen
- insuliiniannosten omasäätö verensokerin ja tilanteen, esimerkiksi liikunnan mukaan
- hiilihydraattien arviointi, pikainsuliinin ja hiilihydraattien suhde (ihs eli insuliini-hiilihydraattisuhde) eri aterioilla ja liikunnanyhteydessä.
- pistosalueiden vaihtaminen ja puistoalueen kunnon seuranta
- terveyttä edistävä syöminen: ateriarytmi, hiilihydraatit, rasvan laatu, kuidun määrä, suolan käyttö, painonhallinta
- matala verensokeri, oireiden tunnistus, ehkäisy ja hoito, diabetestunnukset
- alkoholi ja muut päihteet, tupakoimattomuus
- matkustaminen ja juhlat
- stressin ja huonon unen vaikutus verensokeriin
- verenpaineen tavoitteet ja omaseuranta
- veren rasva-arvojen tavoitteet ja seuranta
- jalkojen omahoito ja seurantatutkimukset
- diabeteksen seurantaan kuuluvat laboratoriokokeet ja tutkimukset
- äkillinen sairastumine ja sairaspäivien aikainen seuranta ja hoito
- suun terveydestä huolehtiminen
- diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ja niiden ehkäisy
- ajoterveys
- perhesuunnittelu, raskauden ehkäisy ja suunnittelu
- psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä omahoidon voimavarojen tuki
- vertaistuki, sopeutumisvalmennus ja kuntoutus
- Diabetesliiton ja paikallisten yhdistysten palvelut
- erityistyöntekijöiden konsultaation aiheet: ravitsemusterapeutti, jalkaterapeutti tai jalkojenhoitaja, fysioterapeutti, psykologi tai muu mielenterveyden ammattilainen, suun terveyden ammattilainen
- lisätiedon hankinta, luotettavat tietolähteet verkossa, verkkokurssit
Edellinen sivu