Kuntoutuksella tuetaan ihmisten itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia sekä arkielämässä että elämänkaaren siirtymävaiheissa. Sillä parannetaan kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tavoitteena on myös edistää yksilön osallistumismahdollisuuksia, opiskelukykyä ja työllistymistä.
Pitkäaikaissairautta, kuten diabetesta sairastavien, hoitoon kuuluu yhtenä osana kuntoutuksen tarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaus.
Kotikunta, julkishallinto ja valtio kantavat päävastuun kuntoutuksen järjestämisestä. Kuntoutus on mahdollista myös Kelan, työ- tai liikennetapaturmavakuutusten, työeläkeyhtiöiden ja työvoimatoimiston kautta.Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työkyvyn edistämisessä ja tarpeenmukaiseen kuntoutukseen ohjaamisessa.
Kuntoutusta antavat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, joko itse järjestäen tai ostaen sitä kuntoutuspalveluita tarjoavilta toimijoilta. Suomessa järjestöt ovat merkittäviä kuntoutuksen tarjoajia.
Lääkinnällinen eli toimintakykykuntoutus
Lääkinnällisessä kuntoutuksessa autetaan kuntoutujaa ylläpitämään ja parantamaan niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan elämänhallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa.
Mitä on kuntoutuminen?
Kuntoutuminen on prosessi, jolla on tavoite, ja jossa kuntoutuja itse on keskeisessä roolissa. Ajallisesti rajatut kuntoutustoimenpiteet, kuten esimerkiksi kuntoutumiskurssit ovat osa kuntoutumista.
Kuntoutumisen myötä heikentynyt tai jopa menetetyksi koettu toimintakyky vahvistuu ja ihminen alkaa toimia yhä paremmin oman itsensä hyväksi.
Mikä on kuntoutumissuunnitelma?
Kuntoutumissuunnitelma on kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu, usein lakisääteinen asiakirja, jossa määritellään kuntoutumisen tavoitteet ja ne toimenpiteet, joiden avulla kuntoutumista edistetään sekä arvioidaan. Kuntoutumissuunnitelma tehdään yhteistyössä hoitavan lääkärin, kuntoutujan tai kuntoutujan ja hänen omaisensa tai muun läheisen kanssa.
Edellinen sivuSeuraava sivu