Diabeteskuntoutus

Kuntoutustarpeen kartoittaminen ja tarvittaessa kuntoutukseen ohjaaminen kuuluvat diabetesta sairastavan kokonaisvaltaiseen hoitoon.

Sairastuminen diabetekseen vaikuttaa ihmisen ja hänen läheistensä arkeen monella tavalla. Diabetes on läsnä arjessa läpi elämän.

Omassa hoitopaikassa saatu ohjaus ja neuvonta antavat tietoa ja kartuttavat omahoitotaitoja. Sairastumisen alkuvaiheiden jälkeen osa diabetesta sairastavista kokee tarvitsevansa lisätukea pärjäämiseen. Usein herää myös tarve jakaa ja kuulla kokemuksia vertaisten ja ammattilaisten kanssa. Kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssi saattaa olla juuri se, josta olisi hyötyä tässä tilanteessa.

Elämään itsessään, kuin myös diabetekseen sairautena liittyy erilaisia murrosvaiheita. Erityisesti näissä murrosvaiheissa voimavarat ja jaksaminen nousevat usein esille. Toisinaan ne laukaisevat myös tarpeen panostaa itsestä huolehtimiseen ja näin myös diabeteksen omahoitoon.

Sopeutumisvalmennuksen tai muun kuntoutuksen tarpeen arviointi​

Kun diabetekseen sairastuneella on tarve vahvistaa voimavaroja tai tuntuu, että pärjääminen diabeteksen kanssa ei toteudu, kuten itse toivoisi, kannattaa asiasta aina keskustella omassa hoitopaikassa. Tällöin kartoitetaan yhdessä myös kuntoutuksen tarjoamia mahdollisuuksia.

Myös oma hoitava taho saattaa tunnistaa kuntoutustarpeen ja ohjata diabetesta sairastavan kuntoutumista tukeviin toimintoihin tai kuntoutus -tai sopeutumisvalmennuskurssille.

Kuntoutusasioissa auttavat ja neuvovat myös terveydenhuollossa työskentelevät kuntoutusohjaajat ja sosiaalityöntekijät sekä Kelan asiantuntijat.

Yleensä ensimmäinen askel kuntoutustarpeen tunnistamisen jälkeen on kuntoutumissuunnitelman laatiminen. Se laaditaan hoitavan lääkärin, terveydenhuollon työryhmän, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen tai läheisen kanssa yhteistyössä. Kuntoutumissuunnitelma on yksilöllinen suunnitelma, jossa yhdessä määritellään tavoitteet kuntoutumiselle ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään.


Edellinen sivuSeuraava sivu