Diabetesta sairastavan hoitoväsymyksessä keskeisenä tunteena on usein syyllisyyden tunne. Hän saattaa kyseenalaistaa, onko hoitanut itseään tarpeeksi hyvin, toisaalta itsen hoitaminen saattaa tuntua kohtuuttoman paljon vaativalta.

Hoitoväsymyksen taustalla voi olla erilaisia syitä. Vaikka sairauteen olisi sopeutunut, voi elämässä tulla tilanne, jossa tekee mieli kapinoida ja olla kuten kaikki muut, joilla ei ole sairautta. Esim. erityisen kiireisessä opiskelu- tai työtilanteessa voi sairauden hoitamisen vaatima huomio tuntua kohtuuttomalta.

Riittämätön omahoito heijastuu vointiin ja tällöin energiaa käsillä olevien asioiden ja itsen hoitoon on entistä vähemmän, mikä johtaa itseään ruokkivaan kehään. Syyllisyyttä vahvistaa kokemus siitä, että toimii vastoin parempaa tietoaan. Vaikka tietää, kuinka itseä tulisi hoitaa, ei jostain syystä jaksa tai pysty ylläpitämään hoitorutiineja ja/tai terveitä elämäntapoja.

On normaalia, että joskus ei jaksaisi, erityisesti, jos elämässä on muuta stressiä. Läheisten tai terveydenhoidon ammattilaisten hyvää tarkoittavat kehotukset hoitaa itseä paremmin, voivat lisätä syyllisyyden taakkaa. Niistä voi olla jopa haittaa, mikäli diabetesta sairastava kokee ne syyllistävinä.

”Konkaridiabeetikolla” voi olla edelleen hyvässä muistissa vuosikymmeniä sitten, sen aika​isen tiedon valossa kerrotut asiat diabeteksesta, odotettavissa olevasta eliniästä ja sen aiheuttamista lisäsairauksista ja rajoituksista elämässä.

Pelot ja huonot muistot saattavat olla jumiutuneena mielessä. Välineiden ja hoitojen kehittymisestä huolimatta konkarilla saattaa olla kokemus, ettei ole koskaan pärjännyt diabeteksen kanssa. Ajattelu- ja suhtautumistavan jumiutuneisuus voivat aiheuttaa joustamattomuutta hoitomuutoksien hyväksymisessä ja toteuttamisessa.

Nykyhetkessä huonosti omaa sopeutumista palvelevaa ajattelu- ja suhtautumistapaa on mahdollista muuttaa, jos vain oma halu ja rohkeus muutokseen on olemassa, eikä jää asian kanssa yksin. Jo muutamasta, muutokseen keskittyvästä keskustelukäynnistä esim. psykologin vastaanotolla voi olla apua.

​	Käy tutustumassa Diabetesliiton, psykologi Kirsi Ikulin ja psykologi, psykoterapeutti Juha Kauppilan kanssa  yhteistyössä tuottamaan Minä voin​ –palveluun. Palvelu on tarkoitettu tyypin 1 diabetesta sairastaville ja heidän läheisilleen.

​