Hoitoväsymyksen taustalla voi olla erilaisia syitä. Vaikka sairauteen olisi sopeutunut, voi elämässä tulla tilanne, jossa tekee mieli kapinoida ja olla kuten kaikki muut, joilla ei ole sairautta. Esimerkiksi erityisen kiireisessä opiskelu- tai työtilanteessa voi sairauden hoitamisen vaatima huomio tuntua kohtuuttomalta.
Diabetesta sairastavan hoitoväsymyksessä keskeisenä tunteena on usein syyllisyyden tunne. Hän saattaa kyseenalaistaa, onko hoitanut itseään tarpeeksi hyvin. Toisaalta itsensä hyvä hoitaminen saattaa tuntua kohtuuttoman paljon vaativalta.
Riittämätön omahoito heijastuu vointiin ja tällöin energiaa käsillä olevien asioiden ja omahoitoon on entistä vähemmän. Tämä voi johtaa itseään ruokkivaan kehään. Syyllisyyttä vahvistaa kokemus siitä, että toimii vastoin parempaa tietoaan. Vaikka tietää, kuinka itseä tulisi hoitaa, ei syystä tai toisesta jaksa tai pysty ylläpitämään hoitorutiineja ja/tai terveitä elintapoja.
Syyllisyys on tunne, joka seuraa kokemuksesta tai tiedosta, että on tehnyt jotain väärin tai jättänyt tekemättä. Jos koet syyllisyyttä, pysähdy hetkeksi tähän tunteeseen. Mitä tunne haluaa sinulle kertoa? Haluaako se motivoida sinua hoitamaan itseäsi paremmin? Kertooko se siitä, että vaadit itseltäsi täydellisyyttä ja jos näin, voisitko suhtautua itseesi lempeämmin? Joskus syyllisyyden tunteet kertovat siitä, että diabeteksen hoidon ohella elämässä on muitakin haasteita, eikä aika tai energia riitä kaiken hoitamiseen kunnolla. Millaista apua tai tukea tällöin tarvitset?
”Diabeteskonkareilla” voi olla edelleen hyvässä muistissa vuosikymmeniä sitten, sen aikaisen tiedon valossa kerrotut asiat diabeteksesta, odotettavissa olevasta eliniästä ja diabeteksen aiheuttamista lisäsairauksista ja rajoituksista elämässä. Pelot ja huonot muistot saattavat olla jumiutuneena mielessä. Välineiden ja hoitojen kehittymisestä huolimatta konkarilla saattaa olla kokemus, ettei ole pärjännyt riittävän hyvin diabeteksen kanssa. Ajattelu- ja suhtautumistavan jumiutuneisuus voivat aiheuttaa joustamattomuutta hoitomuutoksien hyväksymisessä ja toteuttamisessa.
Huonosti toimivaa ajattelu- ja suhtautumistapaa on mahdollista muuttaa, jos oma halu ja rohkeus muutokseen on olemassa, eikä jää asian kanssa yksin. Muiden samojen haasteiden kanssa elävien kanssa keskustelu ja vertaistuki on usein helpottavaa. Jo muutamasta, muutokseen keskittyvästä keskustelukäynnistä oman hoitajan tai psykologin kanssa voi olla apua.