Noin kolmasosalla ihmisistä on perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen. 80 %:lla on suvussa tyypin 2 diabetesta sairastavia.
Jos toisella vanhemmalla on tyypin 2 diabetes, on lapsen riski sairastua elinaikanaan noin 40 %. Jos molemmilla vanhemmilla on tyypin 2 diabetes, on lapsen riski sairastua elinaikanaan peräti 80 %.
Sairastumisriskiin vaikuttaa liikunnan määrä ja painonkehitys sekä etninen tausta. Afrikkalais- ja aasialaistaustaisilla henkilöillä on suurempi tyypin 2 diabetesriski kuin kantasuomalaisilla. Heillä tyypin 2 diabetes kehittyy yleensä nuorempana ja usein ilman kovin merkittävää ylipainoa.
Verensokerin nousun taustalla on perintötekijöiden, ympäristötekijöiden ja elintapojen yhteisvaikutus yhdistettynä haiman insuliinia tuottavien beeta-solujen alentuneeseen toimintaan. Erityisesti vatsaonteloon ja sisäelimiin kertyvä liikarasva lisää insuliinin tarvetta ja yhdessä matala-asteisen tulehduksen kanssa aiheuttaa insuliiniresistenssiä eli insuliinin alentunutta tehoa kudoksissa.
Insuliiniresistenssi tarkoittaa, että insuliinin säätelemä sokerin (glukoosin) siirtyminen verestä soluihin vaatii tavanomaista enemmän insuliinia. Jotta sokeri siirtyisi soluihin, haima joutuu tuottamaan insuliinia tavallista enemmän ja veren insuliinipitoisuus aluksi kohoaa. Ajan mittaan haiman insuliinia valmistavien beetasolujen toimintakyky ei riitä kattamaan lisääntynyttä tarvetta ja verensokeri nousee. Vuosein kuluessa haiman insuliinia tuottavien beetasolujen toiminta alentuu hiljalleen. Yli kymmenen vuotta tyypin 2 diabetesta sairastaneista suuri osa tarvitsee hoidokseen insuliinipistoksia.
Tyypin 2 diabetes on yleensä osa metabolista oireyhtymää. Vyötärölihavuuden ohella metabolisen oireyhtymän muita piirteitä ovat rasvamaksa, kohonnut verenpaine, sekä veren rasva-arvon eli triglyseridin kohoaminen ja hyvän HDL-kolesterolin alentuminen.
Tyypin 2 diabetes on yleensä osa metabolista oireyhtymää. Vyötärölihavuuden ohella metabolisen oireyhtymän muita piirteitä ovat rasvamaksa, kohonnut verenpaine, sekä veren rasva-arvon eli triglyseridin kohoaminen ja hyvän HDL-kolesterolin alentuminen.
Elintapahoito on tyypin 2 diabeteksen hoidon perusta, myös silloin kun tarvitaan lääkehoitoa. Elintapahoito ja lääkehoito tukevat toisiaan.
Jos tyypin 2 diabetes on todettu riittävän ajoissa, on mahdollista saada verensokeri normaaliksi laihduttamalla, ruokavaliohoidolla ja lisäämällä liikuntaa.
Lääkehoito aloitetaan viimeistään silloin, jos elintapahoidosta huolimatta paastosokeri on toistetusti ≥ 7 mmol/l tai sokerihemoglobiini HbA1c on ≥ 48 mmol/mol. Lääkäri valitsee yksilölliseen tilanteeseen sopivan lääkkeen. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetään usein enemmän kuin yhtä lääkettä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Verensokerin ohella verenpaine ja veren rasva-arvot pitää olla mahdollisimman hyvällä tasolla.