Jos diabetesta sairastavalla esiintyy toistuvasti alhaisia verensokereita, elimistö ”tottuu” matalaan verensokeriin. Tällöin vastareaktiot käynnistyvät huonosti, minkä seurauksena oireet muuttuvat ja ilmaantuvat vasta vielä alemmilla verensokerin arvoilla. Ensimmäisinä oireina ei ilmenekään adrenaliinioireita vaan hermo-oireita. Ensioireena voi olla ajatustoimintojen häiriöitä tai olo tuntuu muuten oudolta. Henkilön on tärkeää oppia tunnistamaan nämä uudenlaiset oireet alhaisesta verensokerista johtuviksi, jotta hän osaa hoitaa tilanteen ajoissa.
Oireiden heikentyminen tai muuttuminen on tavallista pitkään tyypin 1 diabetesta sairastaneilla. Oireiden heikentyminen voi myös olla merkki siitä, että diabeteksen sokeritasapaino on liian "tiukka”. Jos sokerihemoglobiini HbA1c tulos on insuliinihoitoisella alle 50 mmol/mol, pitää verensokerin omamittauksilla tai sensoroinnilla varmistaa, että verensokeri ei laske liikaa johonkin aikaan vuorokaudesta. Jos hypoglykemioita esiintyy, pitää insuliiniannostelua vähentää ja/tai rytmittää uudelleen. Kun hypoglykemiat vähentyvät, herkkyys tuntea oireita usein miten palautuu.
Pysyvämmin heikentynyt hypoglykemioiden tunnistaminen
Jos hypoglykemian oireet ovat pysyvämmin heikentyneet, niin verensokerin omaseurantaan suositellaan sensorointia tai yksilöllisesti arvioiden jatkuvasti sensoroivaa pumppuhoitoa. Verensokerin tavoitetasoa voi olla hyvä hieman nostaa ja tavoitella esimerkiksi verensokeria 5-8 mmol/l aamulla ja ennen ateriaa.
Hypoglykemian tuntemukset normaali verensokerin tasolla
Jos verensokeri on jatkuvasti korkealla tasolla, niin elimistö tottuu korkeaan sokeritasapainoon. Verensokerin laskiessa normaaliksi tuleekin hypoglykemian oireita. Tällöin on syytä laskea sokeritasoa maltillisesti alaspäin.
Esimerkiksi , jos verensokeri on jatkuvasti ollut yli 10 mmol/l ennen ateriaa, niin aluksi voidaan tavoitella tasoa 8-10 mmol/l ennen ateriaa ja myöhemmin 6-8 mmol/l ennen ateriaa.
Edellinen sivuSeuraava sivu