Diabeteksen oireita ovat lisääntynyt jano ja virtsaamistarve, mahdollisesti yökastelun alkaminen uudelleen, sekä väsymys, huono ruokahalu ja laihtuminen. Vaikka insuliinipuutokseen johtava autoimmuuniprosessi on pitkä, diabeteksen oireet voivat ilmaantua nopeasti. Jos niitä ei havaita eikä hoitoon hakeuduta ajoissa, insuliinin puute voi aiheuttaa happomyrkytyksen eli ketoasidoosin. Happomyrkytyksen oireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, tiheä hengitys ja lopulta tajunnantason lasku. Diabetesepäily on syy lähettää lapsi viiveettä lasten päivystysyksikön arvioon.
Koska lapsen diabetes johtuu lähes aina insuliinin puutteesta, sitä hoidetaan insuliinilla. Insuliinia annostellaan joko pistoksina tai insuliinipumpulla. Insuliiniannoksia säädetään aterioiden hiilihydraattimäärien sekä verensokeriseurannan perusteella. Sormenpäästä tehtävien verensokerimittausten rinnalla käytetään yhä lisääntyvästi erilaisia sensorointilaitteita, jotka mahdollistavat lähes reaaliaikaisen glukoositasojen seurannan.
Diabeteksen hoidon onnistumisen perusta on aktiivinen omahoito. Lapsen omat hoitotaidot karttuvat iän myötä, mutta vastuu lapsen diabeteksen hoidon toteutumisesta on aina aikuisella.
Lapsen diabeteshoidon tavoite on pitää verensokeritasot lähellä normaalilukemia, vaikkakin diabetesta sairastavalla verensokerit vaihtelevat väistämättä enemmän kuin terveen henkilön. Hyvässä hoitotasapainossa ei esiinny liikaa korkeita eikä matalia verensokereita ja keskimääräistä glukoositasoa pitemmältä ajalta kuvaava veren punasolujen ”sokeroituminen” hemoglobiini HbA1c pysyy pääsääntöisesti alle 57 mmol/mol:ssa.
Tärkeä tavoite on myös mahdollisimman normaali ja onnellinen lapsuus ja nuoruus, huolimatta diabeteksesta ja sen vaatimista hoitotoimista. Jos keskimääräinen verensokeritaso onnistutaan pitämään pääosin tavoitteessa, pitkäaikaiseen diabetekseen liittyvien lisäsairauksien riski on pieni . Silloin on hyvin todennäköistä, että lapsen terveys ja eliniän odote ovat samat kuin hänen terveillä ikätovereillaan.
Diabetes aiheuttaa nykyisin varsin vähän rajoituksia mm. harrastuksiin ja ammatinvalintaan. Lasten ja nuorten diabeteksen seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa.