Korkea verensokeri eli hyperglykemia voidaan jakaa
- korkea verensokeri 10–13.9 mmol/l
- huomattavan korkea verensokeri > 13.9 mmol/l
Korkealle verensokerille voi olla lukuisia syitä. Kaikkien verensokeria nostavien tekijöiden hallitseminen on käytännössä mahdotonta.
Insuliinin tarvetta lisäävät tulehdukset, yleissairaudet, stressi, kortisonihoito, loukkaantuminen ja vuodelepo, painon nousu, vähentynyt liikunta, naisilla raskaus sekä kuukautiskierron hormonaaliset vaikutukset. Pitkäaikaisesti liian korkea verensokeritaso lisää myös insuliinin tarvetta.
Korkean verensokerin syy voi myös olla liian matalan verensokerin jälkeen ilmenevä verensokerin reaktionousu.
Insuliiniherkkyyden vaihtelu
Insuliiniherkkyys vaihtelee vuorokauden eri aikoina, esimerkiksi aikuisilla insuliinin tarve on yleensä suurin ennen ja jälkeen heräämisen. Käytännössä tämä näkyy yleensä niin, että sama ruoka nostaa verensokeria enemmän aamulla kuin päivällä.
Insuliinihoidossa ateriainsuliinin tarve on usein aamupalalla suhteellisesti suurempi kuin muilla päivän aterioilla. Jos muilla aterioilla insuliinitarve on esimerkiksi 1 yksikkö pikainsuliinia / 10 grammaa hiilihydraattia, niin aamupalalla se on usein 1.5–2 yksikköä / 10 grammaa hiilihydraattia.
Insuliinin ja ruuan imeytymisvaihtelut
Insuliinin imeytymisnopeus pistopaikasta vaihtelee valmistekohtaisesti ja yksilöllisesti sekä pistospaikkojen verenkierron, rasvakudoksen paksuuden ja pistospaikan kunnon mukaan.
Myös aterioiden koostumus ja ruuan imeytyminen vaihtelevat. Aterioiden hiilihydraattimäärän tarkka arviointi on vaikeaa eikä aina täysin mahdollistakaan.
Sairastaminen nostaa verensokeria
Verensokeri nousee akuutin sairauden ja kuumeen ja näihin liittyvän vuodelevon aikana.
Sairauspäivien yhteydessä verensokeria mitataan tiheämmin, alkuun ainakin kahden tunnin välein. Jotta verensokeri ei nouse liikaa, niin insuliiniannoksia lisätään itse verensokerin perusteella. Korkean verensokerin yhteydessä tulee huolehtia myös riittävästä nesteiden sekä hiilihydraattien saannista.
Veren ketoaineita tulee mitata happomyrkytyksen ehkäisemiseksi sairauspäivinä, jos verensokeri on yli 14 mmol/l. Jos yleisvointi on heikentynyt tai henkilö on raskaana, ketoaineet on syytä tarkistaa jo matalammallakin verensokerin kohoamisella eli jos verensokeri on yli 12 mmol/l.
Korkean verensokerin selvittely
Korkeaa verensokeria tai verensokerin heittelyä insuliinihoitoisella voi miettiä ja selvittää seuraavilla kysymyksillä ja toimilla:
- Mikä on oma käsitys korkean verensokerin ja verensokerin vaihtelun syistä?
- Unohtuuko pistoksia?
- Pistospaikkojen kunto ja pistostekniikka?
- Liian matalan (alle 4 mmol/l ja alle 3 mmol/l) verensokerin esiintyminen?
- Tavanomaisten arkipäivien ja viikonlopun päivärytmi?
- Työ ja siihen liittyvä fyysinen ja psyykkinen rasitus?
- Tavalliset ruoka-ajat, ruoat ja niiden hiilihydraattimäärät?
- Liikunta: ajoitus, kesto ja teho sekä miten liikuntaan varaudutaan?
- Alkoholin käyttö?
- Tulevatko aterioiden hiilihydraatit lasketuiksi?
- Onko insuliinin ja hiilihydraattien suhde sopiva eri aikaan päivästä?
- Miten ateriainsuliinin pistos ajoittuu? Ehtiikö verensokeri nousta ennekuin insuliini on imeytynyt riittävästi?
- Käytetäänkö pikainsuliinin korjausannoksia? Ovatko korjausannokset sopivia?
- Tehdäänkö verensokerin korjauksia myös aterioiden välillä? Miten välikorjaukset vaikuttavat verensokeriin?
- Onko omassa elämässä sellaisia stressitekijöitä tai huolia, jotka vaikuttavat verensokeria nostavasti tai hoidosta huolehtimiseen?
- Varmistetaan, että käytössä oleva insuliini toimii kunnolla (ei ole päässyt jäätymään tai kuumentumaan).
- Verensokerimittarin ja liuskojen toiminnan varmistaminen.
- Vähintään 3 päivältä verensokerin tehoseuranta tai sensorointi. Kirjataan myös hiilihydraatit, insuliiniannokset ja liikunta.
- Varataan riittävästi aikaa tehoseurannan yhteiseen läpikäyntiin hoitajan tai lääkärin kanssa.
Edellinen sivuSeuraava sivu