Ketoaineet

Ketoaineita syntyy rasvojen palamisen seurauksena.  Ketoaineiden määrä lisääntyy elimistössä paastossa, jolloin poltetaan varastorasvaa ja insuliinipuutoksessa. Insuliinipuutoksessa ketoaineiden muodostus voi olla niin runsasta, että se aiheuttaa happomyrkytyksen eli ketoasidoosin.

​​​​Ketoaineita ovat beetahydroksivoihappo, asetoasetaatti ja asetoni. Niitä muodostuu tavallista enemmän paastotilassa ja insuliinin puutoksessa. Paastotilassa elimistöön ei tule ulkopuolelta sokeria. Insuliinin puutteessa elimistö ei pysty hyväksikäyttämään veressä olevaa sokeria. Molemmissa tilanteissa elimistö korvaa sokerista saatavan energian puutetta polttamalla rasvahappoja energiaksi. Maksassa rasvahappojen lisääntynyt poltto tuottaa happamia ketoaineita.

​​Ketoaineita ovat beetahydroksivoihappo, asetoasetaatti ja asetoni. Niitä muodostuu tavallista enemm​än paastotilassa ja insuliinin puutoksessa. Paastotilassa elimistöön ei tule ulkopuolelta sokeria. Insuliinin puutteessa elimistö ei pysty hyväksikäyttämään veressä olevaa sokeria. Molemmissa tilanteissa elimistö korvaa sokerista saatavan energian puutetta polttamalla rasvahappoja energiaksi. Maksassa rasvahappojen lisääntynyt poltto tuottaa happamia ketoaineita.

Nälkähapot

Jos hiilihydraattien saanti ravinnosta on niukkaa, sokeria (glukoosia) vapautuu kuitenkin maksan varastoista vereen. Hermosolut käyttävät suurimman osan tästä saatavilla olevasta sokerista. Lihassolujen energia joudutaan hankkimaan polttamalla lähinnä rasvahappoja. Rasvahappojen lisääntyneen polton yhteydessä syntyy ketoaineita eli "happoja".

Kun terve ihminen paastoaa, hän vereensä ja virtsaansa ilmaantuu edellä mainitusta syystä jonkin verran ketoaineita. Terveillä tilanne ei kuitenkaan ole vaarallinen eikä johda happomyrkytykseen. Tilanne korjaantuu helposti, kun ravinnosta saadaan lisää hiilihydraattia.​

Jos tyypin 1 tai muuta insuliinipuutosdiabetesta sairastava saa ravinnostaan niukasti hiilihydraatteja, esiintyy hänellä myös nälkähappoja. Samanaikaisesti verestä mitattu sokeripitoisuus (verenglukoosi) on kuitenkin matala tai normaali, ja veressä on samanaikaisesti korkeintaan kohtalaisesti ketoaineita.

Insuliinin puutoksen aiheuttamat hapot

Insuliinin puutteesta johtuvat hapot ovat vaaran merkki, koska ne ennakoivat happomyrkytystä. Insuliinipuutoksessa myös verensokeri kohoaa, ollen tavallisesti yli 12 - 15 mmol/l. Hapot johtuvat nyt siitä, että rasvakudoksesta vapautuu entistä runsaasti rasvahappoja, jotka eivät pala maksassa insuliinin puutoksessa täydellisesti ja elimistöön kertyy runsaasti ketoaineita.

Ketoaineiden mittaaminen

Ketoaineita voidaan mitata sekä virtsasta että verestä. Virtsaliuska antaa suuntaan antavan tuloksen ja on epätarkempi kuin verikoe. Osassa verensokerimittareita on myös mahdollisuus mitata itse verestä tärkeimmän ketoaineen eli beetahydroksivoihapon määrää siihen tarkoitetulla omalla liuskalla. Ketoaineiden veritestin normaali viiteraja on alle 0,6 mmol/l.​

Lue lisää ketoasidoosista eli happomyrkytyksestä​ Diabetesliiton-sivuilta.

Edellinen sivuSeuraava sivu

 



 

Päivitetty  5.3.2020 11.43