Happomyrkytys

Kuuntele

Happomyrkytys on seurausta insuliinin puutteesta. Se vaatii välitöntä hoitoa sairaalassa. Happomyrkytyksen estämiseksi sen vaaratilanteet ja alkavat oireet tulee tuntea ja tunnistaa.

Sairauspäivinä verensokerin tiheä seuranta ja ketoaineiden mittaaminen on tärkeää. Insuliinin puutteessa sokerin käyttö lihassolussa on estynyt. Tällöin solut saavat energiaa rasvakudoksesta vapautuvista rasvahapoista. Insuliinipuutoksessa myös maksa tuottaa runsaasti sokeria verenkiertoon ja verensokeri nousee, vaikka ei syötäisi mitään. Rasvahappojen runsaan polttamisen seurauksena elimistöön kertyy happamia aineenvaihduntatuotteita, ketoaineita eli happoja.

Ketoaineet (beetahydroksivoihappo, asetoasetaatti ja asetoni) ovat voimakkaita happoja. Ne voivat suurina määrinä aiheuttaa happomyrkytyksen eli ketoasidoosin. Happomyrkytyksessä veren ketoaineet ovat yleensä yli 3 mmol/l ja veren happamuusaste eli pH laskee.

Happomyrkytyksen syitä

- tuore, aiemmin toteamaton insuliinipuutosdiabetes

- äkillisen sairauden tai kortisonihoidon aiheuttama insuliinitarpeen lisääntyminen

- perusinsuliinipistosten unohtelu

- jos perusinsuliinin pistoksia unohtuu, insuliinia ei ole elimistössä riittävästi

- tällöin voi jokin äkillinen insuliinin tarvetta lisäävä sairaus johtaa nopeasti insuliinipuutokseen

- alkoholin ja päihteiden käyttö voi johtaa tilanteeseen, jossa insuliinipistoksista huolehtiminen jää

- insuliinivalmisteen tehon häviäminen (liika kuumeneminen tai jäätyminen)

Insuliinipumppuhoidon ongelma:

- kanyylin paikka ei vedä

- kanyyli on taittunut ihon alla

- katetri on tukossa tai irti

- pumpun toimintahäiriö

Jos insuliinin saanti syystä tai toisesta keskeytyy, voi happomyrkytys kehittyä jo puolessa vuorokaudessa (käytettyjen insuliinilaatujen ja niiden annostelutavan mukaan).

Pumppuhoidossa insuliinivarasto on pieni ja happomyrkytys voi kehittyä muutamassa tunnissa insuliinin saannin keskeytyessä.

Insuliinipuutos ja happomyrkytyksen vaara tulee pitää mielessä, jos verensokeri nousee yli 14 mmol/l ilman selvää syytä. Ketoaineet kannattaa varmuuden vuoksi mitata, ellei verensokerin nousulle ole jotain selkeää syytä, kuten ateriapistoksen viivästyminen tai unohtuminen tai napostelu ilman insuliinin annostelua.

Happomyrkytyksen ehkäisy

Happomyrkytyksen estämiseksi on tärkeintä tiedostaa sen vaara ja edellä mainitut vaaratilanteet.

Insuliinin tarve yleensä nousee sairaspäivinä, vaikka ruoka ei maistuisikaan.

Tyypin 1 diabetesta tai muuta insuliininpuutosdiabetesta sairastavalle annetaan omasta hoitopaikasta ohjeet verensokerin mittaamiseen ja insuliinin annosteluun sairauspäivinä sekä opetetaan ketoaineiden mittaaminen verestä ja mittaustulosten mukaan toimiminen.

Jos verensokeri nousee sairauspäivinä tai muuten selittämättömästi yli 15 mmol/l (tai yli 12 mmol/l ja yleistila on heikko) on syytä mitata pikamittarilla ketoaineet. Insuliiniannoksia lisätään tuloksen mukaan ja lisäksi tulee juoda (kivennäis-) vettä tavanomaista enemmän.

Pumppuhoidon ohjauksessa käydään läpi happomyrkytyksen riskitilanteet ja näissä toimiminen. Pumppuhoidon aloittavalla tulee olla selkeät ja kirjalliset ohjeet, miten hän toimii, jos verensokeri lähtee nousuun.Jos et tiedä miten toimia sairaspäivänä tai ketoaineiden määrä on selvästi suurentunut, ota yhteys omaan hoitopaikkaasi. Jos epäilet happomyrkytystä, hakeudu hoitoon vuorokaudenajasta riippumatta. Happomyrkytys hoidetaan sairaalassa nestehoidolla ja suoraan laskimoon annettavalla insuliinilla. Vaikea happomyrkytys vaatii hoitoa teho-osastolla.

Happomyrkytyksen oireita

Oireet voivat olla alkuun samanlaiset kuin yleensä korkean verensokerin aikana:

virtsaneritys lisääntyy
alkaa tulla jano ja väsyttää

Kun tilanne etenee, oireena on usein

pahoinvointia
vatsakipuja
oksentelua
yleistilan heikentymistä

Happomyrkytyksen edetessä voi tulla

uneliaisuutta
sekavuutta
puuskuttava, tiheä hengitys
asetonin haju hengitykseen
veren suolapitoisuuksien järkkyminen
verenpaineen lasku
tajuttomuus

Ketoaineiden omamittauksen tulkinta

Pikamittarilla sormenpäästä (mmol/l) ja virtsan liuskakokeella (+, ++, +++)

Mittaustulos mmol/l	Liuskakoe virtsasta	Toimenpiteet
< 0,6	Ei muutosta tai vähäinen muutos (+)	Normaali tulos, ei erityistoimenpiteitä
		Jos verensokeri on koholla, annostele pikainsuliinia sairaspäiväohjeiden tai hoitopaikasta saamiesi ohjeiden mukaan
0,6–1,5	++	Hieman koholla.
		Jos verensokeri on yli 10 mmol/l, ota pikainsuliinia sairaspäiväohjeiden tai hoitopaikasta saamiesi ohjeiden mukaan.
		Tarkista verensokeri ja veren ketoaineet 2 tunnin kuluttua.
1,5–3,0	+++	Happomyrkytyksen riski on kasvanut.
		Ota nestettä ja pikainsuliinia enemmän (esim. 30–50 % enemmän) kuin ottaisit pelkästään kohonneen verensokerin korjaamiseksi.
		Jos olet huonovointinen tai verensokeri ei laske, ota yhteys hoitopaikkaasi.
> 3,0	+++	Korkea happomyrkytyksen riski.
		Ota yhteyttä hoitopaikkaasi tai päivystykseen viivytyksettä.
		Happomyrkytys voi edetä vaikea-asteiseksi erittäin nopeasti.

Sokerinpoistajalääkkeet (SGLT-2 estäjä lääkkeet) ja happomyrkytys

Sokerinpoistajalääkkeet ovat lisääntyvästi tyypin 2 diabeteksessa käytetty lääke. Niitä voidaan yksilöllisesti arvioiden käyttää myös tyypin 1 diabeteksen hoidossa insuliinihoidon lisäksi. Ne lisäävät sokerin erityistä virtsaan. SGLT-2 estäjä voi lisätä ketoaineiden muodostusta ja altistaa happomyrkytykselle, varsinkin jos insuliiniannoksia vähennetään reilusti. Happomyrkytys voi kehittyä ilman merkittävää verensokerin nousua, koska lääke poistaa ylimääräistä sokeria virtsaan.

Katso lisää Diabetestalon sairauspäivien hoito.

Terveyskirjaston artikkeli Asidoosi

Edellinen sivu

Päivitetty 5.3.2020 16.14