Happomyrkytys ja ketoasidoosi

Happomyrkytys eli ketoasidoosi on seurausta insuliinin puutteesta. Se vaatii välitöntä hoitoa sairaalassa. Happomyrkytyksen estämiseksi sen vaara tulee tiedostaa ja sen alkavat oireet tunnistaa. Verensokerin tiheä seuranta sairauspäivinä ja ketoaineiden mittaaminen on erittäin tärkeää.

​​​​​​​Happomyrkytys eli ketoasidoosi

​Insuliini on elimistölle välttämätön hormoni. Insuliinin puutteessa sokerin pääsy verestä lihassoluihin ja palaminen lihassolussa energiaksi on estynyt. Insuliinin puutteessa solut joutuvat ottamaan energiaa rasvakudoksesta vapautuvista rasvahapoista. Samanaikaisesti insuliinipuutos saa maksan tuottamaan runsaasti sokeria verenkiertoon. Tämän vuoksi verensokeri nousee, vaikka ei syötäisi mitään. Rasvahappojen runsaan polttamisen seurauksena elimistöön kertyy happamia aineenvaihduntatuotteita, ketoaineita eli beetahydroksivoihappoa, asetetikkahappoa ja asetonia. Ne ovat voimakkaita happoja, jotka suurina määrinä alentavat veren happamuusastetta (pH:ta).

Jos insuliinin saanti syystä tai toisesta keskeytyy, voi happomyrkytys kehittyä jo puolessa vuorokaudessa (käytettyjen insuliinilaatujen ja niiden annostelutavan mukaan). Koska pumppuhoidossa käytetään pelkästään pikainsuliinia, jolloin insuliinivarasto on pieni, voi happomyrkytys kehittyä muutamassa tunnissa insuliinin saannin keskeydyttyä.

Insuliinipuutos ja ketoaineiden ilmaantuminen tulee pitää mielessä, jos verensokeri nousee yli 15 mmol/l ilman selvää syytä. Ketoaineet on varmuuden vuoksi syytä tällöin mitata, ellei verensokerin nousulle ole selkeää syytä kuten ateriapistoksen viivästyminen tai unohtuminen tai napostelu ilman insuliinin annostelua.

Happomyrkytys hoidetaan sairaalassa nestehoidolla ja suoraan laskimoon annettavalla insuliinilla. Vaikea happomyrkytys vaatii hoitoa teho-osastolla.

Happomyrkytyksen syitä

Insuliinin puutteen ja happojen lisääntymisen syynä voi olla:

  • tuore, aiemmin toteamaton insuliinipuutosdiabetes
  • äkillisen sairauden tai kortisonihoidon aiheuttama insuliinitarpeen lisääntyminen
  • perusinsuliinipistoksen unohtuminen
  • insuliinivalmisteen tehottomuus (liika kuumeneminen tai jäätyminen)

Insuliinipumppuhoidon ongelma:

  • kanyylin paikka ei vedä
  • kanyyli on taittunut ihon alla
  • katetri on tukossa tai irti
  • pumpun toimintahäiriö

Happomyrkytyksen ehkäisy

Happomyrkytyksen estämiseksi on tärkeintä tiedostaa sen vaara ja edellä mainitut vaaratilanteet.

Jos perusinsuliinin pistoksia unohtuu ja insuliinia on liian vähän, voi jokin äkillinen insuliinin tarvetta lisäävä sairaus johtaa nopeasti insuliinipuutoksen vaikeutumiseen ja happomyrkytykseen. Myös alkoholin ja päihteiden käyttö voi johtaa tilanteeseen, jossa itsestä ja insuliinipistoksista huolehtiminen jää.

Pumppuhoidon aloituksen hoidonohjauksessa käsitellään ketoasidoosin riskitilanteet ja näissä toimiminen. Pumppuhoidon aloittavalla tulee olla selkeät ja mielellään kirjalliset toimintaohjeet, miten toimitaan jos verensokeri lähtee nousuun ilman selvää syytä.

Sairauspäivinä on verensokerin tiheämpi seuraaminen tarpeen. Jos verensokeri nousee yli 15 mmol/l (tai verensokeri yli 12 mmol/l ja yleistila on heikko) on syytä mitata pikamittarilla ketoaineet ja lisätä insuliiniannoksia tuloksen mukaan ja lisäksi juoda riittävästi. Insuliinin tarve yleensä nousee sairaspäivinä, vaikka ruoka ei maistuisikaan.​

Happomyrkytyksen oireita

Oireet voivat olla alkuun samanlaiset kuin yleensä korkean verensokerin aikana:

  • virtsaneritys lisääntyy
  • alkaa tulla jano ja väsyttää

Kun tilanne etenee, oireena on usein

  • pahoinvointia
  • vatsakipuja
  • oksentelua
  • yleistilan heikentymistä

Happomyrkytyksen edetessä voi tulla

  • uneliaisuutta
  • sekavuutta
  • puuskuttava, tiheä hengitys
  • asetonin haju hengitykseen
  • veren suolapitoisuuksien järkkyminen
  • verenpaineen lasku
  • tajuttomuus

Ketoaineiden omamittauksen tulkinta

​Pikamittarilla sormenpäästä (mmol/l) ja virtsan liuskakokeella (+, ++, +++)

​Mittaustulos mmol/l​Liuskakoe virtsastaToimenpiteet​
< 0,6​ ​Ei muutosta tai vähäinen muutos (+) Normaali tulos, ei erityistoimenpiteitä​
Jos verensokeri on koholla, annostele pikainsuliinia sairaspäiväohjeiden tai hoitopaikasta saamiesi ohjeiden mukaan​
0,6–1,5​ ​ ​​++ ​ ​Hieman koholla.​
Jos verensokeri on yli 10 mmol/l, ota pikainsuliinia sairaspäiväohjeiden tai hoitopaikasta saamiesi ohjeiden mukaan.​
​Tarkista verensokeri ja veren ketoaineet 2 tunnin kuluttua.
​1,5–3,0 ​ ​​+++ ​ ​Happomyrkytyksen riski on kasvanut.
​Ota nestettä ja pikainsuliinia enemmän (esim. 30–50 % enemmän) kuin ottaisit pelkästään kohonneen verensokerin korjaamiseksi.
​Jos olet huonovointinen tai verensokeri ei laske, ota yhteys hoitopaikkaasi.
​> 3,0 ​ ​​+++ ​ ​​Korkea happomyrkytyksen riski.
Ota yhteyttä hoitopaikkaasi tai päivystykseen viivytyksettä. 
Happomyrkytys voi edetä vaikea-asteiseksi erittäin nopeasti.​

Sokerinpoistajalääkkeet (SGLT-2 estäjä lääkkeet) ja happomyrkytys

Sokerinpoistajalääkkeet ovat lisääntyvästi tyypin 2 diabeteksessa käytetty lääke ja niitä tutkitaan myös tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Ne lisäävät sokerin erityistä virtsaan. SGLT-2 estäjä voi lisätä ketoaineiden muodostusta ja altistaa happomyrkytykselle, varsinkin jos henkilön oma insuliinituotanto on alentunut ja insuliiniannoksia vähennetään reilusti. Happomyrkytys voi kehittyä ilman merkittävää verensokerin nousua. Haittavaikutus on kuitenkin harvinainen.

Katso lisää Diabetestalon sairauspäivien​ hoito.

Edellinen sivu