Verensokerin hoito raskauden aikana

Insuliinin tarve muuttuu raskauden aikana. Annoksia säädetään omamittausten perusteella.

Diabetesta sairastava käy äitiyspoliklinikan seurannassa tiheästi koko raskauden ajan. Alkuraskaudelle on tyypillistä verensokerin mataluus. Raskauspahoinvoinnin yhteydessä insuliiniannostelun tulee olla varovaista ja ruokavalintojen painottua niihin ruokiin, jotka maistuvat.

Insuliinitarve alkaa lisääntyä raskausviikoilta 20–24 alkaen. Insuliinimäärien nousuun vaikuttavat raskaushormonit, joiden vaikutuksesta insuliini ei tehoa niin hyvin kuin aiemmin. Insuliinin tarve on suurimmillaan raskausviikoilla 28–32. Loppuraskautta kohti seurantakäynnit tihentyvät viikottaisiksi.

Verensokerin tavoite omamittauksissa on 4–6 mmol/l ennen ateriaa ja 6–8 mmol/l aterian jälkeen. Aterianjälkeistä verensokeria mitataan 2 tuntia jokaisen pääaterian jälkeen, paitsi raskausviikolta 24 alkaen 1,5 tunti ateriasta, ja raskausviikolta 26 alkaen 1 tunti aterian jälkeen.

Verensokeri ei saa olla liian korkea raskauden aikana, koska vauva kasvaa silloin haitallisen suureksi kohdussa. Sopiva ruokailu ja liikunta ovat tärkeä osa hoitoa. Hiilihydraattien ja ruokavalion laatu (pitkäkestoiset hiilihydraatit ja kuidut) ja sopiva määrä vähentävät insuliinin tarpeen kasvamista.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien pitää opetella tai kerrata ketoaineiden mittaaminen ja tulkitseminen, jos se ei ole ennestään tuttua. Insuliinipuutoksessa kehittyvä happomyrkytys eli ketoasidoosi on mahdollinen tavallista matalammilla verensokerin arvoilla.

Edellinen sivuSeuraava sivu