Tavallisimmat oireet

Diabetes voi oireilla kasvavina virtsamäärinä, lisääntyneenä janon tunteena, painon laskuna ja väsymyksenä, myös lihaskrammeja voi esiintyä, etenkin öisin.

​​​​diabeteksen oireetJos insuliinia ei ole riittävästi (tyypin 1 diabetes) tai kun se ei insuliiniresistenssin vuoksi vaikuta normaalisti (tyypin 2 diabetes), maksa tuottaa liikaa sokeria verenkiertoon. Tätä ylimääräistä sokeria eritetään munuaisten kautta virtsan mukana pois elimistöstä ja samalla menetetään myös nestettä ja energiaa. Tästä johtuen virtsamäärät kasvavat, elimistö kuivuu, ilmaantuu janontunnetta, paino laskee ja väsyttää. Kuivumiseen voi liittyä lihaskramppeja, etenkin öisin.

Insuliinia tarvitaan energian hyväksikäyttöön erityisesti lihaksissa ja rasvakudoksessa. Insuliinin puute johtaa lihas- ja rasvakudoksen vähenemiseen ja painonlaskuun. Aktiiviurheilija saattaa huomata, että lihasharjoittelusta ei saa tehoja insuliininpuutteessa.

Korkea verensokeri voi vaikuttaa näkökykyyn. Silmän linssi turpoaa aiheuttaen näkökyvyn vaihtelua. Usein kaukonäkö heikkenee. Kun verensokeri normalisoituu, niin näkökykykin palautuu, mutta silmän mukautumisessa voi kestää jonkin aikaa.

Silloin tällöin tyypin 2 diabetes tulee ilmi näöntarkkuuden alentumisen perusteella silmälääkärin vastaanotolla. Joskus voidaan jo tyypin 2 diabeteksen toteamisvaiheessa, kun verensokeri ja / tai verenpaine ovat olleet piilevästi koholla, nähdä tarkassa tutkimuksessa diabetekseen liittyviä pieniä verisuonimuutoksia verkkokalvolla.

Tyypin 1 diabeteksessa korkean verensokerin oireet kehittyvät ja vaikeutuvat yleensä päivien tai viikkojen kuluessa. Diagnoosin viivästyminen voi johtaa insuliinipuutoksen aiheuttamaan happomyrkytykseen eli ketoasidoosiin.

Edellinen sivuSeuraava sivu