Suomessa on käytössä useampia sensorointijärjestelmiä, joiden saatavuus vaihtelee kunnittain. Eri vaihtoehdoista, niiden saatavuudesta joko tilapäiseen tai jatkuvaan sensorointiin voi keskustella oman hoitajan ja lääkärin kanssa.
Sensorointi sopii periaatteessa jokaiselle diabetesta sairastavalle, joka oppii ja ymmärtää laitteen toiminnan, käytön ja rajoitukset. Käytännössä hyöty on suurin monipistoshoidossa ja pumppuhoidossa.
Insuliinihoitoa käyttäviä henkilöitä, jotka todennäköisesti hyötyvät sensoroinnista
- Lapset ja nuoret
- Raskautta suunnittelevat, raskaana olevat ja imettävät
- Liian matalalle ja lian korkealle verensokerille alttiit henkilöt, joilla on vaikeasti saavutettavissa oleva sokeritasapaino
- Vaikeasta liian matalan verensokerin pelosta tai pistospelosta kärsivät
- Henkilöt, joilla sormenpäämittausten toteuttaminen on vaikeaa työn tai sairauksien vuoksi, esimerkiksi likaisen / puhtaan työn tekijät kuten autonasentaja, rakennusmies, ruokapalveluiden työntekijät.
- Muu pitkäaikaissairaus vaikuttaa verensokeriin (esimerkiksi toistuvat tulehdukset, imeytymisongelmat tai kortisonikuurit)
- Keinomunuaishoidossa olevat tai munuaisen siirron saaneet
- Sellaisissa ammateissa toimivat, joissa liian matala verensokeri muodostaa erityisen riskin (ammattiautoilijat, poliisit, palomiehet)
- Mikäli vakavia hypoglykemioita esiintyy hoidon optimoinnista huolimatta ja / tai hypoglykemian varoitusoireet puuttuvat ja tarvitaan reaaliaikaista sensorointia
Edellinen sivuSeuraava sivu