Aikuisen seuranta ja tutkimukset

​​​​​​​​​​​​​

Paino

Painoa on hyvä seurata itse kotona esimerkiksi kerran viikossa – kerran kuussa. Painon seuranta on myös osa lääkehoidon ja insuliinihoidon toimivuuden arviointia. Hoitopaikassa punnitus ja tarvittaessa vyötärönympäryksen mittaus tehdään yksilöllisesti 1-4 kertaa vuodessa. Painon ja pituuden perusteella lasketaan painoindeksi BMI (Body Mass Index). BMI on paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä.​

Verensokeri

Ennen vastaanottokäyntiä on suositeltavaa tehdä verensokerin tehoseuranta omamittauksella sormenpäästä tai sensorilla. Tällöin verensokerin lisäksi kirjataan syömiset tai niiden hiilihydraattimäärät, insuliiniannokset, liikunta ja tavanomaisesta poikkeavat tapahtumat, esimerkiksi sairaspäivät.

Oman verensokerimittarin / sensorin ja pumppuhoitoisella pumpun tiedot voi purkaa ennen vastaanottoa tai etätapaamista pilvipalvelimelle ja edelleen hoitoyksikön tarkasteltavaksi.

Oman verensokerimittarin luotettavuutta voidaan tarkistaa hoitajan luona kontrolliliuoksella tai laboratoriossa kontrollinäytteellä.

Insuliinipuutosdiabetesta sairastavan kannattaa vastaanotolla keskustella oman hoitajan tai lääkärin kanssa ketoaineiden mittaamisen tarpeellisuudesta omalla kohdallaan.

Sokerihemoglobiini HbA1c

Sokeritasapainon pitkäaikaista tasoa selvitetään sokerihemoglobiini HbA1c -kokeella, joka mittaa veren punasolujen hemoglobiini-valkuaiseen sitoutunutta verensokeria. Verikoe tätä varten otetaan laboratoriossa tai pikamittauksena vastaanotolla yksilöllisen tilanteen mukaan 2–4 kertaa vuodessa. Yksilöllisin määrävälein tapahtuvilla tapaamisilla tai etäyhteydessä arvioidaan verensokerin omamittausten tai sensoroinnin tulokset esimerkiksi 2–4 kertaa vuodessa.

Pistopaikat

Insuliini- tai muuta pistoshoitoa käyttävän pistospaikat tarkistetaan vähintään vuosittain.​

Verenpaine

Verenpainetta kannattaa myös seurata itse omalla mittarilla, varsinkin jos sen on todettu olleen koholla tai käyttää verenpainelääkkeitä. Sopiva mittaustiheys on yksilöllisesti esimerkiksi kerran viikossa – kerran kuussa.

Rasva-aineenvaihdunta

Tyypin 2 diabetesta sairastavalle on tyypillistä metaboliseen oireyhtymään liittyen hyvän, verisuonia suojaavan HDL-kolesterolin vähäisyys, veren rasvaisuus eli triglyseridin kohoaminen ja haitallisen LDL-kolesterolin muuntuminen pieneksi ja tiheäksi, verisuoniin hanakasti tunkeutuvaksi rasvaksi.

Tyypin 1 diabetesta sairastavalle rasva-aineenvaihdunnan hankalammat häiriöt kehittyvät yleensä munuaisongelmien yhteydessä. Ylipainon ja vyötärömitan kasvun myötä myös hänelle voi kehittyä metabolinen oireyhtymä rasva-aineenvaihdunnan häiriöineen.

Rasva-aineenvaihdunnan arvot määritetään vuosittain tai tarvittaessa useammin, esimerkiksi lääkehoidon aloitustarpeen arvioinnissa ja lääkehoidon aloituksen jälkeisessä seurannassa. Tyypin 1 diabetesta sairastavalla veren rasva-arvot voidaan tutkia aamulla kevyen aamupalan jälkeen, jos kyse on vuosiseurannasta. Jos sen sijaan arvioidaan lääkkeen aloitusta tai aloitetun lääkehoidon vaikutusta, niin tutkimus kannattaa tehdä aamulla 8 tunnin ravinnotta olon jälkeen.

Veren rasva-arvojen tavoitteet diabetesta sairastavalla

​"Hyvä" kolesteroli, HDL-kol
​Miehet yli 1,1 / Naiset yli 1,3
​Veren rasvaisuus, triglyseridit
​Alle 1,7
​"Paha" kolesteroli, LDL-kol
​Alle 2,5 (jos valtimotauti: alle 1,8)
​Kokonaiskolesteroli, Kol
​Alle 4,0-4,5


Munuaisten toiminta

Verikokeesta mitattava kreatiniinipitoisuus (S-Krea) kuvaa munuaisten kykyä poistaa kuona-aineita. Aikuisella naisilla arvo on normaalisti alle 90 mikromol/l ja miehillä alle 100 mikromol/l. Suuremmat arvot viittaavat munuaisten vajaatoimintaan ja vaativat lisätutkimuksia.

Munuaisten toiminnan ohella kreatiniinin pitoisuuteen vaikuttaa mm. henkilön lihasmassa ja kreatiniini on muutenkin epäherkkä munuaiskerästen toiminnan mittari. Tämän vuoksi suositellaan, että vuosittain tehdään arvio munuaiskerästen (glomerulusten) suodatusnopeudesta (eGFR = estimoitu glomerular filtration rate).

Munuaisten vajaatoiminnan luokittelu:

​​Vaihe
​Vajaatoiminnan aste
​​eGFR (ml/min)
​1
​Normaali
​> 90
​2
​Lievä
60-89​
​3
Kohtalainen​30-59​
​4
​Vaikea
15-29
​5
​Korvaushoitoa vaativa​
< 50​


Jalkojen tutkiminen

​​Diabetesta sairastavan jalat tulisi tutkia vähintään kerran vuodessa. Jalkojen perustutkimuksen voi hoitoyksikön sovitun käytännön mukaisesti tehdä diabeteshoitaja tai lääkäri tai jalkojenhoidon ammattilainen eli jalkaterapeutti/jalkojenhoitaja. Lue lisää, jalkojen tutkiminen ja riskitekijöitä

Edellinen sivuSeuraava sivu