Diabeteksen aiheuttamaa munuaissairautta nimitetään diabeteksen munuaistaudiksi. Ammattikielessä munuaistaudista käytetään nimitystä nefropatia.
Pitkäaikaisesti korkean verensokerin seurauksena elimistöön ja munuaisiin kertyy haitallisia sokeroitumistuotteita. Näitä nimitetään AGE-tuotteiksi (advanced glycation endproducts). Lisäksi syntyy kemiallisia reaktioita, jotka vaurioittavat munuaiskeräsiä. Munuaiskeräset ovat eräänlaisia siivilöitä, joiden läpi elimistön koko verimäärä kiertää ja suodattuu noin kaksikymmentä kertaa vuorokaudessa. Muutosten seurauksena paine munuaiskerästen sisällä kasvaa, jolloin veren valkuaista vuotaa siivilöistä läpi virtsaan. Jos munuaiskerästen vaurio etenee, niiden suodatustoiminta heikkenee ja kehittyy munuaisten vajaatoiminta.
Tyypin 1 diabeteksessa albumiinin erittymistä virtsaan ilmaantuu harvoin, jos diabetes on kestänyt alle viisi vuotta. Diabeteksen toteamisvaiheessa ja viimeistään viiden vuoden sairastamisen jälkeen tutkitaan virtsakokeesta albumiinin erittyminen ja verikokeesta munuaisten suodatusnopeus kerran vuodessa. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla munuaistaudin eteneminen vaikea-asteiseksi on viime vuosikymmeninä huomattavasti vähentynyt.
Tyypin 2 diabeteksessa virtsan albumiinia voidaan todeta jo sairastumisvaiheessa ja seulontatutkimukset tehdään vuosittain. Tyypin 2 diabetes on ollut yleisin vaikea-asteiseen munuaistautiin ja dialyysihoitoon johtava sairaus Suomessa vuodesta 1999 lähtien. Myös tyypin 2 diabetesta sairastavilla on vaikea-asteisen munuaistaudin ilmaantuvuus vähentynyt viime vuosien aikana.