Mitä verenpaine tarkoittaa?

Verenpaine tarkoittaa valtimossa vallitsevaa painetta, joka syntyy kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimoihin. Paineeseen vaikuttavat mm. verenkierrossa olevan nesteen määrä ja ääreisverenkierron vastus. Verenpaineen ansiosta veri kiertää ja kuljettaa happea sekä ravintoaineita kudoksiin ja hiilidioksidia ja kuona-aineita pois kudoksista. Verenpaineen säätelyyn osallistuvat useat elimistön mekanismit.

Verenpaine vaihtelee luontaisesti ja tilapäinen vaihtelu on normaalia. Verenpaine nousee liikkuessa, jännittäessä tai suuttuessa, ja laskee levossa. Useampien verenpaine nousee jonkin verran ikääntyessä.

Ihanteellinen verenpaineen taso on yläpaine < 120 ja alapaine < 80 mmHg (millimetriä elohopeaa). Normaali verenpaineen taso on yläpaine < 130 ja alapaine < 85 mmHg. Verenpainetaso on tyydyttävä yläpaineen tasolla 130 –139 ja alapaineen tasolla 85–89 mmHg. Jos verenpaine on pysyvämmin yli 140 / 90 mmHg, niin kyseessä on kohonnut verenpaine (eli hypertensio).

Verenpaineen tavoitearvot

Normaali verenpaine on yläpaine alle 130 mmHg (elohopea millimetriä) ja alapaine alle 85 mmHg. Diabeteksessa verenpaineen yleinen tavoite vastaanotolla on alle 140/80 mmHg ja kotimittauksissa alle 135/75 mmHg.

Yksilöllisesti tavoitetaso voi olla hieman matalampi tai korkeampi. Matalampaa tasoa, esimerkiksi alle 130/80 mmHg (kotimittaus 125/75), tavoitellaan yksilöllisen harkinnan mukaan, jos on todettu munuaissairaus tai sydän- ja verisuonisairaus.

Hieman korkeampi taso voi olla aiheellinen huomattavan iäkkäille henkilöille tai jos verenpaine muutenkin laskee liikaa pystyyn noustessa ja aiheuttaa heikotusta sekä huimausta.

Yläpaine ja alapaine

Verenpaineen osatekijät ovat diastolinen eli alapaine ja systolinen eli yläpaine. Diastolinen verenpainetaso edustaa sydämen lepovaihetta. Systolinen verenpainetaso edustaa sydämen pumppauksen tuottamaa työpainetta. Diastoliseen paineeseen vaikuttavat verenkierron vastus ja valtimoiden kimmoisuus. Systolinen verenpaine on riippuvainen sydämen vasemman kammion työmäärästä, aortan ja suurten valtimoiden kimmoisuudesta sekä ääreisvastuksesta.

Voiko verenpaine olla liian matala

Verenpaine voi diabetesta sairastavalla kuten muillakin olla tavanomaista matalampi, yläpaine jopa alle 100 mmHg, ilman erityistä syytä ja ilman että siitä olisi haittaa. Pystyyn noustessa voi kuitenkin esiintyä huimausta tai pyörrytystä.

Pidempään sairastettu diabetes voi vaikuttaa verenpainetta ja sykettä säätelevään autonomiseen hermostoon. Oireena voi olla nopea pulssi ja matala verenpaine.​

Ikäihmisillä matalan verenpaineen syynä voi olla verisuonten jäykistyminen tai sydämen sairaus. Myös jotkin lääkkeet voivat johtaa verenpaineen liialliseen laskuun, erityisesti seisomaan noustessa.

Verenpaineen mittaaminen

Verenpaineen mittaaminen ja hoitaminen on tärkeää, koska koholla oleva verenpaine ei yleensä aiheuta oireita. Verenpaine vaihtelee luontaisesti ja usein se on lääkärin vastaanotolla korkeampi kuin kotona tehdyissä mittauksissa. Diabetesta sairastavalle suositellaankin oman verenpainemittarin hankintaa ja säännöllisiä kotimittauksia.​

Jos vastaanotolla on mitattu kohonnut verenpaine, tarkistetaan taso kotona tehdyllä, usamman päivän verenpaineseurannalla. Verenpaineen voi mitata myös terveydenhuollon tai apteekkien omahoitopisteissä.

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti täydentää tarvittaessa vastaanotto- ja kotimittauksia erityisesti, jos niiden välillä on ristiriitaa.

Ikäihmisillä tai jos esiintyy huimausta, kannattaa verenpaineitata sekä istuen että minuutin kuluttua seisomaan nousun jälkeen.

 

Päivitetty  15.11.2018 11.55