Kohonnut verenpaine

​​​​​

Verenpaine on kohonnut kun yläpaineen taso on 140 mmHg tai enemmän tai alapaineen taso on 90 mmHg tai enemmän.​

Perintötekijöillä on merkitystä kohonneen verenpaineen kehittymisessä. Verenpainetta kohottavat elintavat kuten runsas suolan tai alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino, voivat tuoda esiin perinnöllisen alttiuden. Myös lakritsin syöminen, tulehduskipulääkkeet, hormonivalmisteet, pitkittynyt stressi ja unen aikaiset hengityskatkokset (uniapnea) voivat nostaa verenpainetta. Kohonneen verenpaineen syynä voi joskus harvoin olla jokin muu sairaus, kuten diabeteksesta riippumaton munuaissairaus tai lisämunuaisen sairaudet.

Diabetes ja kohonnut verenpaine

​Diabetesta sairastavalla verenpainetta nostavat samat tekijät kuin muillakin.

Tyypin 1 diabetes ei sinällään kohota verenpainetta. Huomattavan korkea verensokeritaso rasittaa munuaisia ja verenpaine voi silloin olla koholla. Pidempää sairastettu diabetes voi vaurioittaa munuaisia, jonka merkkinä virtsaan ilmaantuu valkuaista. Silloin verenpaine yleensä kohoaa.

Tyypin 2 diabetesta sairastavalla on usein laajempi aineenvaihduntahäiriö, metabolinen oireyhtymä. Kohonnut verenpaine on tyypillistä metabolisessa oireyhtymässä.​

Kohonneen verenpaineen selvittelyt

Kohonneen verenpaineen selvittelyyn kuuluu lääkärin tekemän haastattelun ja tutkimuksen lisäksi veri- ja virtsakokeita, joilla pyritään poissulkemaan muita verenpainetta kohottavia sairauksia, kuten lisämunuaisten ja munuaisten sairauksia. Nämä muut hoidettavissa olevat sairaudet ovat kuitenkin harvinaisia. 

Tutkimuksilla selvitetään myös muita sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä. Alkututkimuksissa selvitetään, onko kohonnut verenpaine jo mahdollisesti aiheuttanut haitallisia vaikutuksia elimistöön. Sydänfilmistä (EKG =elektrokardografia) nähdään sydämen rytmin lisäksi, onko verenpaine vaikuttanut sydänlihakseen haitallisesti.

Munuaisten rasitusta selvitetään​ tutkimalla virtsanäytteen albumiini niminen valkuainen herkällä menetelmällä. Silmänpohjien pienet verisuonet tutkitaan valokuvaamalla tai silmälääkärin vastaanotolla. Unenaikaiset hengityskatkokset (uniapnea) voivat kohottaa verenpainetta. Niitä voidaan selvittää tutkimuksella, jossa seurataan yöllä unen aikana hengitystä ja veren happipitoisuutta.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 

Hyvä tietää