Ruumiillisen rasituksen yhteydessä ilmenevä hengenahdistus ja helposti väsyminen voivat olla oireita sydämen vajaatoiminnasta.
Lievässä sydämen vajaatoiminnassa ahdistus tuntuu vain kävellessä ylämäkeä, mutta vajaatoiminnan pahetessa voi jo tasamaalla ahdistaa.
Ahdistus aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, kun vajaatoimintainen sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Vaikeassa vajaatoiminnassa ahdistus pahenee usein makuulla ja helpottaa istuma-asennossa. Makuuasentoon liittyy usein kuivaa "sydänyskää". Samalla paino nousee nestekertymän seurauksena.
Sydämen vasemman kammion pumppauskyvyn äkillinen pettäminen johtaa keuhkopöhöön, jossa hengenahdistus pahenee nopeasti ja on vaikea levossakin. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa.
Sydämen oikean puolen vajaatoiminnassa tyypillinen oire ovat turvotukset etenkin nilkoissa ja säärissä, lopulta myös ylävatsalla. Ne johtuvat nesteen kertymisestä kudoksiin.
Sydämen vajaatoiminta todetaan tyypillisten oireiden, sydänfilmin, sydämen röntgenkuvan (thorax-kuva) ja sydämen kaikututkimuksen perusteella.
Vajaatoiminnassa sydänfilmi ja thorax-kuva ovat harvoin täysin normaaleja. Yleensä tarvitaan myös laboratoriokokeita.
Sydämen vajaatoiminnan hoidossa pyritään vaikuttamaan sen perussyyhyn. Kohonnut verenpaine hoidetaan tehokkaasti. Sepelvaltimotauti voidaan usein hoitaa lääkkeillä, joskus pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella.
Vajaatoimintaa hoidetaan lääkkeillä, joista tärkeimmät ovat nesteenpoistolääkkeet (diureetit), ACE:n estäjä tai ATR:n salpaaja sekä beetasalpaaja. Lääkehoidon lisäksi myös painon hallinnalla, alkoholin käytön kohtuullistamisella ja sydänterveellisellä vähäsuolaisella ruokavaliolla on tärkeä merkitys.