Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimot ovat aortan tyvestä lähteviä ja sydämen pinnalla kulkevia sydäntä huoltavia verisuonia. Sepelvaltimotauti johtuu valtimokovettumataudista, joka aiheuttaa verenkierron häiriintymisen sepelvaltimossa.

​​​​Sepelvaltimotaudin syntyyn ja etenemiseen vaikuttavat monet vaaratekijät. Tärkeimpiä niistä ovat tupakointi, kohonnut veren kolesterolipitoisuus tai muu rasva-aineenvaihdunnan häiriö, kohonnut verenpaine ja diabetes. Myös hampaiden kiinnityskudoksen sairaus, parodontiitti, voi lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa.

Diabetesta sairastavalla on noin kolme kertaa suurempi riski saada sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti eli sydänveritulppa. Siksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöiden selvittäminen ja hoito on erittäin tärkeää.

Oireet

Kun sepelvaltimon ahtauma haittaa verenkiertoa, alkaa sepelvaltimotauti yleensä oireilla.

Koska sydämen hapentarve lisääntyy rasituksen aikana, on tavallisin oire rasituksessa ilmaantuva puristava kipu, ahdistava tunne rintakehällä, kaulalla, hartiaseudulla, lapaluiden välissä tai käsissä. Kipu tai ahdistus yleensä pysäyttää liikkumisen. Pysähtyminen helpottaa yleensä oireita muutamassa minuutissa.

Oireena voi olla myös hengenahdistusta, närästystä sekä yleistä väsymyksen- ja pahoinvoinnintunnetta. Diabetesta sairastavalla ei välttämättä esiinny selkeitä kipuoireita.

Vakaassa sepelvaltimotaudissa oire voi ilmaantua rasituksessa tai voimakkaan tunnereaktion yhteydessä.

Epävakaassa sepelvaltimotaudissa oireita tulee jo pienessä rasituksessa ja jopa levossa. Kohtausten voimakkuus ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti.

Pahimmassa tapauksessa sepelvaltimon seinämään kertynyt ahtauma tai pehmeä plakki voi revetä, jolloin repeämän kohdalle syntyvä hyytymä tukkii sepelvaltimon. Näin kehittyy sydäninfarkti eli sydänveritulppa. Kyseessä on aina uhkaava tilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Joskus äkillinen sydänveritulppa on ensimmäinen oire sepelvaltimotaudista.

Diagnoosi

Sepelvaltimotaudin diagnoosi tehdään diabetesta sairastavalla samalla tavalla kuin muillekin. Sen kulmakiviä ovat lääkärin tekemä kliininen tutkimus, rasituskoe ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus.

Hoito

Sepelvaltimotaudin hoidon perusta on hyvä riskitekijöiden hoito, terveyttä edistävät elintavat ja lääkehoito.

Tehokas kohonneen verenpaineen hoito, veren kolesterolipitoisuutta alentava lääkehoito ja hyvä verensokerin lääkehoito hidastavat sepelvaltimotaudin etenemistä ja lisäävät elinvuosia. Veren hyytymistaipumusta ehkäistään lisäksi pienellä annoksella asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia.

Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan, jos oireet ovat lääkehoidosta huolimatta hankalia.

Edellinen sivuSeuraava sivu