Eteisvärinä

​​Eteisvärinä eli flimmeri on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Se yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Se voi esiintyä moniiin sydänsairauksiin liittyvänä tai itsenäisenä rytmihäriösairautena.

Tärkeimpiä sydän- ja verenkiertoperäisiä eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat:

  • kohonnut verenpaine
  • sepelvaltimotauti
  • sydämen vajaatoiminta

Tärkeimpiä sydämen ulkopuolisia eteisvärinälle altistavia tekijöitä ovat:

  • kilpirauhasen liikatoiminta
  • diabetes
  • lihavuus
  • krooniset keuhkosairaudet

Oireet ja diagnoosi

Eteisvärinä saatetaan kokea haittaavana, koska se voi aiheuttaa sydämentykytystä ja heikentää sydämen pumppaustoimintaa. Se voi kuitenkin esiintyä tunnistamattoman epämääräisin oirein tai ilman mitään oireita.

Vaikka eteisvärinä ei aiheuttaisi oireita, niin sen toteaminen ja hoito ovat tärkeitä aivoverenkierron häiriöiden ehkäisemiseksi. Siksi eteisvärinää tulee ikääntyvillä herkästi epäillä ja tutkia. Säännöllinen, omatoiminen pulssin tunnustelu on avainasemassa oireettomien tapausten esiin saamiseksi.

Hoitolinjat ja hoito

Eteisvärinän hoitolinjana on joko sykkeen- tai rytminhallinta. Hoitolinjaa valittaessa huomioidaan:

  • oireet
  • muut (sydän)sairaudet
  • muut valtimotukoksen vaaratekijät
  • rytmihäiriön kesto
  • hoidon odotettavissa olevat hyödyt ja haitat
  • potilaan toiveet

Aivoinfarktin riskinarvio

Eteisvärinä altistaa aivoinfarktille. Kun eteisvärinä on todettu, arvioidaan sen taustasairauksia ja vaarallisuutta, ennen kaikkea aivoinfarktin riskiä. Riskinarvioon ei vaikuta, onko eteisvärinä pysyvä vai kohtauksittainen.

Veren hyytyvyyttä vähentävä hoito eli AK-hoito

Aivoinfarktin riskiä voidaan tehokkaasti (jopa 60%) estää veren hyytyvyyttä vähentävällä hoidolla, antikoagulaatio- eli AK-hoidolla.

Jos aivoinfarktin riski on kohtalainen, tulee AK-hoitoa harkita ja jos riski on suuri, suositellaan AK-hoitoa.

​AK-hoidon hyödyn kääntöpuoli on verenvuodon vaaran lisääntyminen. Oikein valitun hoidon hyödyt ylittävät kuitenkin monin verroin haitat.

Arvio AK-hoidon aloittamisesta tehdään yksilöllisesti, ongelmatapauksissa tukos- ja vuotoriskiä keskenään punniten.

AK-hoito toteutetaan yleisimmin varfariinilla (Marevan®). Tietyillä potilasryhmillä voidaan hyytymien estoon ja hoitoon varfariinihoidon vaihtoehtona käyttää niin sanottuja suoria antikoagulantteja. Näiden suun kautta annosteltavien lääkkeiden etuna on helpomman käytettävyyden lisäksi hieman pienempi aivoverenvuodon riski, mutta ne ovat varfariinia ​huomattavasti kalliimpia. Niihin voi määrätyin ehdoin saada Kelan rajoitetun peruskorvauksen (40 %).


Edellinen sivuSeuraava sivu