Rasvamaksa tarkoittaa, että vähintään viisi prosenttia maksan soluista on rasvoittuneita. Yleisesti ajatellaan, että rasvamaksa johtuu liiallisesta alkoholin käytöstä. Se onkin mahdollista, mutta yleisimmin Suomessa syynä on muu kuin alkoholin käyttö. Tällöin puhutaan ei-alkoholiperäisestä rasvamaksataudista. Rasvamaksatauti voi osalla henkilöistä johtaa rasvamaksatulehdukseen. Tulehduksen seurauksena maksaan voi tulla sidekudosta, jolloin rasvamaksatauti voi johtaa jopa maksakirroosin ja maksan vajaatoimintaan.
Rasvamaksa on yleensä merkki laajasta aineenvaihdunnan häiriöstä, joka altistaa tyypin 2 diabetekselle, verenpaineen nousulle, veren rasva-arvojen muutoksille ja sydän- ja verisuonisairauksille.
Rasvamaksa on yleensä oireeton. Miltei kaikilla lihavilla henkilöillä ja valtaosalla tyypin 2 diabetesta sairastavista on rasvamaksa.
Rasvamaksataudin tehokkain hoito on laihduttaminen. Maksan rasvoittuminen on usein palautuva, ja jopa tulehdusmuutokset ja lievät sidekudosjuosteet voivat korjaantua.
Rasvamaksan yleisyys
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti on kansantauti, jota voidaan todeta jopa kolmasosalla aikuisista. Noin viidellä prosentilla 45 - 74-vuotiaista rasvamaksa on edennyt rasvamaksatulehdukseksi. Rasvamaksatauti lisää myös maksasolusyöpäriskiä, erityisesti jos henkilölle on kehittynyt maksakirroosi.
Rasvamaksan riskitekijät
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti liittyy läheisesti ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen. Se voi kuitenkin joskus olla myös normaalipainoisella. Tällöin taustalla on riskiä lisääviä perinnöllisiä syitä, jotka eivät kuitenkaan automaattisesti johda sairauteen.
Rasvamaksan hoito
- Jo 5 % painonlasku riittää vähentämään rasvoittumista ja suurempi painonlasku voi korjata tulehdusmuutoksiakin.
- Tavoitteena on ylipainoisella 10 % painonlasku vuoden kuluessa.
- Sopiva ruokavalio noudattaa yleisisiä ravitsemussuosituksia. Tyydyttynyttä rasvaa ja sokerilla makeutettuja juomia kannattaa välttää.
- Liikunta vähentää rasvan määrää maksasta, vaikka paino ei laskisikaan.
- Sekä kestävyysliikunta (esim. kävely, hölkkä, pyöräily) että kuntosaliharjoittelu ovat hyödyllisiä.
- Muita maksaa rasittavia ja siten vältettäviä tekijöitä ovat jotkin lääkkeet, alkoholi ja tupakointi.
NAFLD ja NASH
Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on englanniksi non-alcoholic fatty liver disease, josta käytetään yleisesti lyhennettä NAFLD. Rasvamaksatulehduksesta puolestaan käytetään lyhennystä NASH eli non-alcoholic steatohepatitis.
Edellinen sivuSeuraava sivu