Diabeettinen retinopatia on alkuvaiheessa usein täysin oireeton. Verkkokalvon muutosten toteamiseksi onkin ensiarvoisen tärkeää tutkia silmänpohjat säännöllisesti, jotta hoitoa vaativat muutokset havaitaan ajoissa.
Edetessään retinopatia voi heikentää näköä ja aiheuttaa vaihtelevia näköoireita. Muutokset tarkan näön alueella voivat heikentää värinäköä ja kontrastien erotuskykyä. Keskeisen verkkokalvon turvotus ja verenvuodot voivat heikentää lukunäköä nopeasti, jopa tuntien-päivien kuluessa. Turvotukseen liittyy usein myös kuvavääristymiä, jotka vaikeuttavat erityisesti lähityötä ja tarkkaa näkemistä.
Vaikeassa eli proliferatiivisessa retinopatiassa silmänpohjaan on kasvanut uudissuonia, jotka voivat vuotaa verta silmän sisälle lasiaiseen. Henkilö aistii lasiaisverenvuodon nokisateena, liikkuvina samentumina näkökentässä, näkökentän repaleisuutena tai näön eriasteisena heikentymisenä. Näön pimeneminen tai näkökentän laaja-alainen puutos voivat olla merkkejä tiiviistä lasiaisvuodosta tai verkkokalvon irtaumasta. Vaikeaan retinopatiaan liittyvä voimakas silmäkipu voi olla merkki silmänpaineen noususta ja onneksi nykyisin melko harvinaisesta uudissuoniglaukoomasta.
Edellinen sivuSeuraava sivu