Albuminuria todetaan mittaamalla virtsaan erittyvän albumiinin määrää herkällä menetelmällä. Vaivattomin tapa on antaa näyte aamun ensimmäisestä virtsasta, josta määritetään virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde; U-AlbKre. Toistetusti yli 2.5 mg/mmol miehillä ja yli 3.5 mg/mmol naisilla viittaa lisääntyneeseen albuminuriaan. Yksinkertaisuuden vuoksi voidaan käyttää arvoa 3,0 mg/mmol molemmille sukupuolille. Koska albumiinin eritys vaihtelee, tulisi positiivinen tulos varmistaa ja albuminuria todeta kahdessa näytteessä kolmesta 3-6 kk aikana tehdyssä tutkimuksessa.
Tarkin menetelmä on määrittää albumiinin eritys virtsaan yön aikaisesta virtsankeräyksestä (cu-Alb). Arvot, jotka ovat toistuvasti välillä 20–200 µg/min, ovat merkki lisääntyneestä albuminuriasta.
Selvästi lisääntyneestä albuminuriasta puhutaan, kun U-AlbKre on yli 30 mg/mmol , tai yönaikaisessa keräyksessä (cU-Alb) albumiinia erittyy virtsaan yli 200 µg/min. Tämä määrä valkuaista näkyy myös tavallisessa virtsan liuskakokeessa (U-KemSeul).
Virtsanäytteen antamista edeltävinä tunteina on vältettävä raskaita fyysisiä ponnistuksia, eikä mittausta pidä tehdä tulehdussairauksien eikä kuukautisten aikana.