Munuaistutkimukset ja niiden tulkinta

Diabetesta sairastavan seurantatutkimuksissa tutkitaan munuaisten toiminta vähintään vuosittain. Jos munuaisten toiminnassa on heikentymistä, voidaan tutkimuksia tehdä tiheämmin.

​​​​​​​Virtsan valkuainen - mikroalbuminuria ja proteinuria

Tyypin 1 diabeteksessa mikroalbuminuriaa ilmaantuu harvoin, jos diabetes on kestänyt alle viisi vuotta. Viiden vuoden sairastamisen jälkeen pyydetään diabetesta sairastavaa antamaan virtsanäyte kerran vuodessa. Virtsanäytteestä tutkitaan, erittyykö albumiinia virtsaan.

Tyypin 2 diabetesta sairastavalta virtsanäyte tutkitaan vuosittain diabeteksen diagnoosista alkaen.

Mikroalbuminurian tutkiminen

Mikroalbuminuria todetaan mittaamalla virtsaan erittyvän albumiinin määrää. Vaivattomin tapa on antaa näyte aamun ensimmäisestä virtsasta, josta määritetään virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde; U-AlbKrea. Toistetusti yli 2.5 mg/mmol miehillä ja yli 3.5 mg/mol naisilla viittaa mikroalbuminuriaan.

Tarkin menetelmä on määrittää albumiinin eritys virtsaan yön aikaisesta virtsankeräyksestä (cu-Alb). Arvot, jotka ovat toistuvasti (vähintään kaksi kolmesta tuloksesta) välillä 20–200 µg/min, ovat merkki mikroalbuminuriasta.

Proteinuriasta puhutaan, kun U-AlbKrea on yli 25 mg/mmol miehillä ja naisilla yli 35 mg/mmol, tai yönaikaisessa keräyksessä (cu-Alb) albumiinia erittyy virtsaan yli 200 µg/min. Tämä määrä valkuaista näkyy myös tavallisessa virtsan liuskakokeessa (U-KemSeul).

Virtsanäytteen antamista edeltävinä tunteina on vältettävä raskaita fyysisiä ponnistuksia, eikä mittausta pidä tehdä tulehdussairauksien eikä kuukautisten aikana.​

​Mikroalbuminurian ja proteinurian raja-arvot

​​​cU-Alb (μg/min)​U-Alb/Kre (mg/mmol)
​Normaali​<20​<2,5 (miehet) ja <3,5 (naiset)
Mikroalbuminuria​​20-200​2,5-25 (miehet) ja 3,5-35 (naiset)
​Proteinuria​>200​>25 (miehet) ja >35 (naiset)

Munuaisten suodatustoiminta - Kreatiniini ja eGFR

Munuaisten toimintaa mitataan määrittämällä verikokeesta plasman kreatiniinipitoisuus ( P-Krea). Kreatiinia muodostuu normaalisti lihasten aineenvaihdunnasta. Aikuisilla miehillä kreatiniini on yleensä alle 100 ja naisilla alle 90 mikromoolia litrassa (μmol/l). Diabetesta sairastavalla munuaisten toiminta voi heikentyä, vaikka albumiinin eritys virtsaan olisi normaali. Tämän vuoksi kreatiniini-arvo määritetään vuosittain.

Kreatiniiniarvo nousee, kun munuaisten suodatustoiminta huononee. Arvo riippuu kuitenkin henkilön koosta ja erityisesti lihasmassan määrästä. Lihaksikkaalla henkilöllä kreatiniini-arvo on korkeampi kuin henkilöillä, jolla on vähäinen lihasmassa, vaikka heidän munuaistoimintansa olisi samanlaista.

Kreatiiniarvosta laboratorio laskee henkilön sukupuolen ja iän mukaan arvion munuaiskerästen suodatuskyvystä. Siitä käytetään lyhennettä​ eGFR (estimated Glomerulas Filtration Rate). eGFR-arvo laskee, kun munuaisten toiminta heikkenee.​​