Mikä on munuaissairaus eli nefropatia?

​​​​​​​Diabeteksen munuais-sairauden eli nefropatian varhaisin ilmentymä on tavallisesti vähäinen albumiini-nimisen veren valkuaisaineen erittyminen virtsaan (lievä albuminuria). Albumiinia erittyy niin vähän, että sen voi havaita virtsanäytteestä vain hyvin herkällä menetelmällä. Lievään albuminuriaan ei liity mitään oireita. Jo lievänkin albuminurian havaitseminen on kuitenkin hyvin tärkeää, koska se voidaan saada hyvällä hoidolla kokonaan korjaantumaan. 

Osalla diabetesta sairastavista munuaissairaus kuitenkin etenee. Virtsaan alkaa erittyä enemmän albumiinia.  Jos albumiinin eritys virtsaan on runsasta, niin veren albumiini voi olla liian alhainen. Tämän seurauksena voi ilmaantua turvotuksia.

Myös munuaisten kyky puhdistaa elimistön kuona-aineita voi heikentyä. Tämä tutkitaan määrittämällä verinäytteestä kreatiniiniarvo (P-Krea) ja laskennallinen munuaiskerästen suodatusnopeus (eGFR eli estimated Glomerular Filtration Rate). Lievä tai keskivaikeakaan munuaisten vajaatoiminta ei aiheuta yleensä mitään oireita.

Diabeteksen munuaissairaus, albuminuria ja munuaisten vajaatoiminta yhdessä ja erikseen, lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Diabeteksen hyvä hoito vähentää sekä sydän- ja verisuonisairauksia että hidastaa munuaissairauden etenemistä.

Munuaissairaus voi vähitellen edetä vuosien mittaan. Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaan eli ure miaa hoidetaan dialyysihoidolla ja munuaissiirrolla. ​


Diabeteksen​ munuaissairauden vaiheet

  (kuva aukeaa klikkaamalla)

Tyypin 1 diabetesta sairastavilla munuaissairauden eteneminen vaikea-asteiseksi on viime vuosikymmeninä huomattavasti vähentynyt. Tyypin 2 diabetes on ollut yleisin vaikea-asteiseen munuaissairauteen ja dialyysihoitoon johtava sairaus Suomessa vuodesta 1999 lähtien. Viimeisten vuosien aikana vaike-asteisen munuaissairauden ilmaantuvuus tyypin 2 diabetesta sairastavalla on kuitenkin vähentynyt.​


 

Seuraava sivu

 


 
Päivitetty  18.9.2019 10.19