Hoito alkavassa munuaissairaudessa
Tärkeimmät hoitokeinot ovat hyvä diabeteksen ja verenpaineen hoito. Mikroalbuminuria voi hävitä, kun sokeritasapaino paranee. Tässä vaiheessa aloitetaan myös albumiinin eritystä virtsaan vähentävä lääkitys, mikä myös voi kokonaan korjata lievän albuminurian. Lääkkeinä käytetään ACE:n estäjiä tai angiotensiinireseptorin salpaajia, joita käytetään myös ensisijaisina lääkkeinä hoidettaessa diabeetikon muutenkin koholla olevaa verenpainetta.
Tyypin 2 diabeteksessa käytettävistä lääkevalmisteista gliflotsiineilla (sokerinpoistajilla) ja osalla suolistohormonipistos -lääkkeistä (GLP1-johdos) on todettu munauissairautta hidastava vaikutus.
Hoito, kun munuaissairaus on todettu
Hyvän sokeritasapainon ylläpitäminen on tärkeää munuaissairauden sekä muiden lisäsairauksien etenemisen hidastamiseksi. Diabeteksen munuaissairautta sairastavilla veren sokerihemoglobiinin HbA1c- pitoisuuden tavoite on sama kuin muillakin diabetesta sairastavilla eli alle 53 mmol/mol (7,0 %), ellei ole toistuvia matalia verensokereita. Iäkkäiden henkilöiden hoidon tavoitteet suunnitellaan yksilöllisesti.
Monien tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden annoksia vähennetään tai lääkkeitä lopetetaan, kun munuaisten toiminta huononee. Munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa on yleensä tarve pienentää myös insuliiniannoksia.
Verenpaineen tavoite munuaissairaudessa on alle tason 130/80 mmHg. Verenpaineen hoito hidastaa munuaissairauden etenemistä ja kaikkia verenpainelääkkeitä voidaan käyttää. Erityisen hyödyllisiä ovat ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat. Ne vähentävät tehokkaimmin proteinuriaa ja suojaavat siten munuaisia.
Mikäli diabetesta sairastavalla on albuminuria, tulisi LDL-kolesterolin olla alle 1,8 mmol/l (tai 50 %:n vähenemä lähtötasosta).
Tupakointi lisää sekä munuaissairauden ilmaantumisen että etenemisen riskiä. Tupakointia ei kannata aloittaa, ja tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.
Edellinen sivuSeuraava sivu